United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaarle huomasi, että sama mielipide oli yleinen hänen neuvoskunnassaan; hän pelkäsi Ludvigin käyttävän edukseen tätä erimielisyyttä Burgundin vasallien parissa; ja luultavasti myöskin sillä hän oli pikemmin raaka ja väkivaltainen kuin häijy luonteeltansa häntä itseäänkin jo hävetti hänen epäkunniallinen päätöksensä.
He olivat, vaikka niin erilaiset luonteeltansa, erittäin soveliaat yhteisiin rikollisiin vehkeisin, joissa toinen keinot keksi, toinen ne toimeen pani, aivan kuin saalista tavoittamaan nopsa hurttakoira sopii yhteen saaliin jälkiä tarkasti löytävän verikoiran kanssa.
Tomista tuli Señoran neuvonantaja ja tuki, jona hän osoitti sellaista taitoa ja kekseliäisyyttä, joka herätti luonteeltansa enemmän laskevassa ja järjestävässä kuin mielikuvitukselta rikkaassa Señorassa mitä suurinta ihailua.
Vaikka hän ensi silmäyksellä tekikin ankaran miehen vaikutuksen, oli hän sentään luonteeltansa sangen hellätuntoinen eikä hänen lämmin sydämensä ollut ensinkään kylmennyt nelikymmenvuotisen virantoimituksen aikana.
»Toivon, ettei sitä tarvitse», sanoi Annikka huolissaan. »Tämä puuska on ollut pitkä eikä luultavasti tule pian uudestaan. Hirmuista on katsella tätä luonteeltansa jaloa ja rakastettavaa miestä tämmöisen hellittämättömän taudin vallassa.» Hän puhui hiljaisella äänellä, niinkuin ainakin salaisista asioista puhuttaessa.
Siiwo ja hiljainen luonteeltansa kun oli, oli hän kaikkien ihmisien kanssa hywässä sowussa ja tuttawuudessa; pidettiinpä häntä ikäänkuin kunniawieraana, milloin hän waan tuli johonkin taloon. Hän se jo kauan oli katsonut sydämen silmällä Kaarinan puoleen. En tiedä, mitenkä lieneekin ollut, mutta tämä ei aristellut noita Matin helliä silmäyksiä.
Hän huomasi heti ensi silmäyksellä hänelle esitellyn nuoren miehen arvon, ja asetti hänet määrättyyn luokkaan, ilman että tämä arvosteleminen vähääkään häiritsi hänen ystävällistä kohteliaisuuttansa. Hän oli vilkas luonteeltansa ja varsin miellyttävä; piti mielellänsä loistavaa hovia, hyvin tietäen minkä loisteen joukko liehakoivia ihmettelijöitä tuopi mukanansa.
Nyt huomattiin, että Berndtsson oli sangen "oiva nuorukainen", "luja ja rehellinen luonteeltansa", "ihminen, jolla oli pää ja sydän oikeassa paikassa". Sanalla sanottu, tuo ennen huomaamaton luutnantti tuli kerrassaan sangen huomatuksi personaksi ja kaikki tämä senvuoksi, että luultiin hänen olevan hyvissä kirjoissa hölmön luona.
Avomielisenä luonteeltansa ei hän nähtävästi voinut peittää katseessa lymyävää iloansa, joka toisten surullisille ilmeille oli yhtä vastakohtainen kuin hänen vaalea pukunsa oli toisten surupuvuille.
Hän kävi aina ruskeassa merimiehentakissa, kiiltonahkainen hattu päässä. Luonteeltansa oli hän äreä ja vaikea saada ystävälliseksi; sanottiinpa että hän oli kovasydämminenkin mihin ehkä se kova elämän koulu, jossa hän oli käynyt, oli syynä.