Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Jäykkä nainen oli äitisi nuoruutensa päivinä, ja kaunis kuin synti, sen voin sanoa, vaikka hän onkin sisareni. No, siinä ei ollut mitään pahaa. Sanotaan, että äitisi ja velipuolesi välit eivät ole oikein hyvät. Mutta siitähän saamme puhua sittemmin. Varsin hyvin, sanoi Paul. Jos enoa haluttaa, voimme mennä yhdessä Suruttomaan. Ei vielä, lapsi, ei vielä.
Liisa huusi Lotan luokseen: Sinä voit nyt mennä kotiisi ja olla siellä yötä, koska äitisi on sairaana, sanoi hän; tohtori tulee myöhään takaisin ja minä voin kyllä asettaa hänelle iltasen. Lotta oli kovin tyytyväinen: hänen emäntänsä oli aina niin hyvä ja ajatteleva. Liisa ojensi hänelle kätensä hyvästiksi ja sanoi: Tervehdä äitiäsi ja sano, että minä olen ollut aina sinuun tyytyväinen.
Sinä olet äitisi kaltainen, mutta minäkin olen se sama Matti Kurki kuin ennen. Tiedä se, että äitisi on verellänsä maksanut ynseytensä". "Minä tiedän sen, enkä pelkää", vastasi Lyyli jäisellä äänellä, lähtien ulos salista. Täristys sanomattomasta vihasta valtasi vanhuksen sisuja. Hän istuutui lavitsalle uupuneena.
"Muistatko tuota köyhää Paavalia, häntä, jolta sinä ryöstit koko sen pienen omaisuuden, mitä hänellä oli ... nyt hänen leskensä käy ja kerjää, sitten kun hän itse murhasi itsensä, ja kaksi lasta on nääntynyt nälkään... Niin siinä on ja kolme, jotka seisovat Jumalan luona ja huutavat kostoa Yrjö Kjellssonille, niin nuori kuin hän onkin, nauratko, Yrjö, sen sijaan, kun sinun pitäisi itkemän ... niin, kuuletko, äitisi ja siskosi ovat usein itkeneet sinun tähtesi.
Noin joukko kaikki sivuitse kun kulkeneeksi saapi, jo loppuu rauha raukan tuon, jo rinta raukeaapi; ei vaikeroi hän, otsa vain se kättä vasten jää, sulosti suurin kyynelin nyt kylpee poskipää. »Mit' itket? Vielä tallella on toivo, huoles heitä, oi, kuule ääntä äitisi, ei suotta kyyneleitä; hän, jota äsken joukosta ei silmäs keksinyt, hän eloss' on, sua muisti hän, ja siksi elää nyt.
»Iikka raukka», lisäsi Iikka itse. »Tosiaankin Iikka raukka. Kaimamies kuitenkin. Tiedätkö missä Koistisen vaimo asuu siellä Ylikylässä?» »Ei Iikka tiedä, mutta kyllä äiti tietää.» »Missä äitisi asuu?» »Siellä se asuu kotona», vastasi Iikka. »No kun sinulla on samalle päin matka, niin lähde kotiasi ja ota kelkkaasi tuo kapsäkki. Minä maksan hyvästi.»
Jos on ollut syytä muissakin, niin on ollut sinussakin. Ai, ai Liisa, kun olet tehnyt pahasti. Ajatteleppas äiti raukkaasi, miten se on pahoillaan ja murehtii, ja isäsikin, jolle äitisi varmaankin on kertonut. Eikös äitisi itkenyt?» »Itki.» »Niin no. Voi Liisa kulta, kun olet ollut paha.»
»Oikein sinulle on kerrottu », nyökäytti hämärä, »juuri niin se teki. Ja äitisi ja muut hätäilivät, että tuosta tytöstä se ristin heitti eihän se poikaparka saa edes rauhassa kuollakkaan!» »Mutta tyttö, se minun sisareni, koetti minua hyvitellä omine keinoineen: milloin leuvan alta kutkutteli, milloin mitenkin silmillään ilvehti.
Yhtä hyvin voisit olla hyväksymättä että äitisi on sinun siittänyt ja synnyttänyt; sillä sen teki hän myöskin kysymättä sinulta. Huomaa, poika, ja ajattele perään!
Koht' joudun minä matkaan, Ja annan teit', mun rakkaan, Kaikk' Herran haltuun tääll'; Ah, olkaat valmiit aina, Kyll' Herra armons' lainaa Ja yhteen auttaa viel'. Mutta kule hiljaa .. äitisi on nukahtanut. Miksi lepäsit niin vähän aikaa? Olethan jo valvonut monta yötä perätysten. En saanut unta. Hän tuossa taistelee kuoleman kamppausta, minä tässä elämän.
Päivän Sana
Muut Etsivät