Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. toukokuuta 2025
Se revolverikin, jolla hän lausui maailmalle jäähyväiset, oli lainakalu, hyväntahtoiselta ystävältä saatu käytettäväksi. Nuoraa ja talia tarvittavan määrän hän olisi vielä voinut saada omakseen, vaihtamalla panttilappuun, mutta hän oli herrasmies. Oi, jos olisin koulupoika, pitkäsäärinen, kapeakaulainen, isän ilo, äidin ylpeys, opettajain silmäterä!
Poika parhaasta päästä luisteli ja voimisteli; kotona ollessaan ei hän malttanut siunaamahetkeä yhdessä kohden viipyä, jos välistä juuri kamarissaan, mutta toisten parissa ei ensinkään. »Mitäs te olette niin ikäviä», hän intti, kun Hanna äidin tähden häntä kerran siitä nuhteli, »niin helkkunan ikäviä. Pojat ovat ihan toista.
Asema kuhisee koululaisia, hän on veljensä kanssa kiiruhtanut edeltäpäin. Minä pakkaudun jälempää äidin kanssa tungoksen läpi, kantaen vaunuun meneviä tavaroita. Soitetaan kolmannen kerran enkä minä ole vielä saanut heitetyksi lopullista hyvästiä, jolloin toivon voivani katseella ja kädenpuristuksellani antaa jotain viittausta tunteistani.
Tytöt olivat jo menneet omaan huoneesensa, mutta Mrs Saunderson oli vielä ylhäällä, viedäksensä vierasta vieraskammariin pieneen kauniisen huoneesen, joka kaksikymmentä kaksi vuotta sitten oli huonekaluilla varustettu, kun arentimies nai; se oli tapahtunut Mrs Saundersonin äidin kustannuksella, sillä hän aikoi asua siinä, kun hän tuli heille käymään.
Oli siinä huoneita kaksi ja vielä navettakin, vaan ei navetassa kumminkaan lehmää. Lehmät ja muut elukat kuuluivat niihin Matin äidin mahtavuuden aikoihin, joita hänelläkin oli ollut maailmassa, mutta jotka viinaan menevä mies ja hänen pitkällinen sairautensa oli pois tieltä toimittanut.
"Ylistetty luoja, kun vaan hänet saan!" Mut rukki se tyyntävi vauhtiaan. "Oi äiti parka ja vaivoinen Sun kuollut on poikasi kaunoinen". "Ylistetty luoja, kun puhdas nasaa Hän äidin helmahan taas nukahtaa." Eik' enää rukki se hyrräten käy, Eik' enää kyynel vierivän näy. P. Cajander. Asiallisia selityksiä.
Hedda täti oli nurkkakaapista ottanut täysinäisen pussillisen kiekuja, jotka Anni tänä vuonna veisi kotia isän ja äidin "maisteltaviksi". Mutta kohta oli käsissä hetki, jolloin heidän kaikkien täytyy rientää kotia pappilaan, seurassaan Hedda täti, joka pikaisella lempeällä katseella tarkasti, ettei sisarelta mitään puuttuisi, sillä aikaa kun hän itse kerran taas viivähtäisi kotvasen ulkona.
Sen lienen perinyt äidiltäni, kun olen äidin tyttö, sanoi Reeta ja tummansinisillä suurilla silmillään vilkaisi Mikkoon. Niinhän se meille tuli palvelija kuin pilvestä, virkkoi Auno tuoden päivällisruokia. Ja mistä maailman äärestä lieneekään, kun ei kuulu revontulia vielä nähneen. Mistä kaukaa hän sitten on? Ei toki kovinkaan kaukaa. Olen vaan Etelä-Hämeestä, Sysmäjoen kirkolta.
Toista taas ajetaan maan-pakolaisuuteen syntymä-kedoiltansa". "Sinuako maan-pakolaisuuteen, Lyyli!" huusi Vitjakka riehahtaen. "Kukapa sinusta on eron pyytänyt? Etkös olisi voinut tänne jäädä, antaen isäsi lähteä? tämä julma isä, joka tappoi tyttärensä äidin, tappoi sinun äitisi, Lyyli! Etkös olisi tänne voinut jäädä, tänne syntymä-taloosi, jota olet tähän saakka lapsuudestasi hallinnut?
Agrafena Petrovna oli Nehljudofin äidin seurassa noin 10 vuotta eri aikoina oleskellut ulkomailla ja hänellä oli sentähden rouvan käytös ja ryhti. Hän oli lapsuudestaan saakka elänyt Nehljudofin talossa ja tunsi Dmitrijn niiltä ajoilta, kun tätä sanottiin vielä Mitjaksi. Hyvää huomenta, Dmitrij herra. Jumalantakoon, neiti Agrafena. Mitä uutta? kysyi hän leikillään.
Päivän Sana
Muut Etsivät