Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Silloin enkeli käveli metsässä ja sanoi lintuselle: lauleleppas lapsille! Lintu sanoi: minun ääneni on heikko; tokkohan lapset kuuntelisivat minua? Enkeli sanoi: laulele sydämmesi pohjasta, niin he kuuntelevat sinua. Mitä ma laulan? kysyi lintu. Enkeli vastasi: lauluja ja satuja. Laulele Jumalan ylistystä; laulele Hänen kaikkivaltiaisuudestansa ja Hänen hyvyydestänsä.
Siis äänestätte Eerikki Anderssonia, sehän on päätetty? Niin kyllähän minä olen ajatellut äänestää Eerikki Anderssonia, mutta ei herran eikä kenenkään muun tarvitse sitä korvaani soittaa, vastasi rehellinen Joonas, jonka hidas suomalainen veri nyt vihdoinkin rupesi kiehumaan. Mitä herra tarkoittaa noilla viheliäisillä setelilipuilla? Aikooko herra ostaa minun ääneni?
Kyllä minä niille usein itsekseni nauroin, mutta en minä sitä heille itselleen sanonut. Välistä kuitenkin, kun jonkun entisen lauluni muiden suusta kuulin ja kun ne sen kehnosti lauloivat, niin että korviani särki, silloin teki mieleni hypähtää ylös, ääneni korottaa ja laulaa heille laulu, helakka ja kaunis, johon täytyisi metsänkin väkisin vastata.
Ympärillä olijat kuulivat ainoastaan katkonaisia sanoja: «Jumala, Jesus, Maria, ääneni.» Isambard todisti sitten, että Jeannen viimeiset selvät sanat olivat: »Niin, minun ääneni olivat Jumalasta. Kaiken, mitä olen tehnyt, olen tehnyt Jumalan käskystä. Ei, ääneni eivät ole minua pettäneet. Ne olivat Jumalan ilmestyksiä.»
INGEBORG. Olen sitä käyttänyt ainoastaan kuiskatakseni sinun nimeäsi, painaakseni sinun suuruutesi nuoreen sydämmeen ja rukoillakseni syntisten Jumalalta armoa meille molemmille, jotka olemme rakastaneet rikoksellisesti. SKULE KUNINGAS. Niinkö olet sinä tehnyt? INGEBORG. Olen ollut hiljaa, kun en puhunut rakkauden sanoja sinusta; sen vuoksi on ääneni pysynyt raittiina ja suloisena ja nuorena.
Tosin värisytti ja peljätti minua ajatus, että ääneni kaikuisi näitten neljän seinän välissä; mutta minä olin kuin jollakin tavalla lumottu olinhan jo kuitenkin voittanut ujouteni ja kertonut osan lapsen-elämästäni. Minä rohkasin mieleni ja lauloin pienen laulun.
Minulla ei ole ketään muuta kuin Sinut. Ei yksikään säälivä silmä näe surkeuttani, ääneni ei kanna yhdenkään ihmisen kuuluville, mutta Sinä näet kyyneleeni, Sinä kuulet huokaukseni! Sinähän olet kaikkialla läsnä, Sinä olet tässä synkässä paikassakin. Ei isäni eikä äitini tiedä minusta mitään, ja puolisoni on kaukana luotani.
Oletko pannut kukkia kuoleman alttarille? Ah! kätesi on kylmä mutta kuule! oletko vannonut tuon hirveän valan?» »Kuka sinä olet, mistä tulet, kalpea tyttö?» Apekides virkkoi pelästyneenä. »En tunne sinua. Sinun rinnoillasi ei ole minun pääni levännyt. En ole koskaan ennen sinua nähnyt.» »Mutta sinä olet kuullut minun ääneni Mutta valjetkaamme siitä ne muistot ovat häpeäksi meille kummallekin.
"Ja minä tunkeuduin taloon, joka oli vielä täynnä savun hajua. "Naisten huoneessa makasi kalpea nainen nuoli rinnassaan. "Muuten koko talo oli tyhjänä. Orjat olivat paenneet tai joutuneet vangeiksi. "Ja minä tunsin kuolevan naisen. "Hänen poikansa nimi oli Julius. "Hänen puolisonsa oli kuollut heti pojan syntymisen jälkeen. "Kuoleva avasi silmänsä kuullessaan ääneni. "Hän rakasti vielä minua.
Hämmästyin hyvin ja kävin levottomaksi. "Ei, se ei ole oikein", sanoin ja ääneni vapisi yhtä paljon kuin jäsenenikin. "Tahtoisin kumminkin tietää, mikä oikea ilmoituksenne on", sanoi hän vihastuneena; "kas niin, sanokaa nyt totuus, eikä mitään muuta kuin totuus. Minua ette voi pettää." "En ole leski", vastasin vakaammalla äänellä; "Jaakko Simister oli enoni, eikä isäni."
Päivän Sana
Muut Etsivät