United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut tulipa, tulipa vihdoin suursydän Mies, täysikäinen ainut, Ihminen täysi: Sa saavuit, oi, Sa poika Marsin ja emo Maan, sydän tulta täynnä ja kylmänä pää; kelohonka, oi, iki-tuores sentään, sa tulla tuiskit vakavaraisten kansliasielujen keskeen. Sydän laajeten, kiitollisna mä kätees tartuin, kuin vanhemman veljen käteen, sa painoit kättäni mun, kuin vertaises. Jo värähtelivät hermoni tyynemmin.
Jos kysynet näin, minä suorasti vastaan: niin, miksikä johtanut isä ei lastaan, miksikä ääntä sä monta tarjosit, miksikä kirkkaankin päivän varjosit, miks loit pahan ja miksikä hyvän, miksikä vuoren ja laakson syvän, miksikä mustan ja valkean, niin, miksikä loit tämän maailman, kun minäkin paremman luoda voisin, jos voimassa vertaises vain oisin?
Kaikuu kautta vuosisatain ääni vieno, hempeä Heloisen, haastaa intohimon suurta tulta, laulaa laulua suitsuvaa, kuinka lempi kaksi ihmislasta kesken ankaran, synkän ajan, toinen suuri sydämeltä, toinen ajan urhoista oppinein. Painaa päänsä suuri Suomen piispa, taasen kirjahan tarttuu, lukee: »Sillä missä valtias on taikka viisas mies sinun vertaises?
KUNINGAS. Sama mies. LAERTES. Ma tunnen hänet hyvin, tosiaankin Hän kansansa on kaunistus ja helmi. KUNINGAS. Sinusta mielensä hän lausui, kiitti Niin mestarilliseksi taitoasi Ja ahkeruuttas käyttää aseita, Etenkin miekkasinta, että huusi: Katsella kelpais, vertaises jos saisit. Hän vannoi, että Ranskan miekkamiehill' Ei ole pontta, väistöä, ei silmää, Jos kanssas yhtyisivät otteluun.