United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olen hyvä varusmestari, vaan minusta saattaisi helposti tulla huono ratsumestari ja varmasti vielä huonompi kenraali. Kokemuksesta sen tietää. v.
Teidän palvelijanne, herra varusmestari, mitä teillä on asiaa? Majuri von Tellheim lähettää armolliselle neiti von Barnhelmille minun, varusmestari Wernerin kautta alamaisen tervehdyksensä ja ilmoittaa saapuvansa tänne. Missä hän sitten viipyy?
Esimies arveli, ettei tämä ymmärrä mistä on kysymys ja selitteli sentähden, että kaikesta päättäen ei ollut epäilemistäkään että Kartinkin ja Botshkova olivat syylliset, mutta varusmestari vastasi kyllä ymmärtävänsä vaan pitävänsä parempana sääliä. »Emmehän ole itsekään pyhimyksiä», sanoi hän ja jäi kun jäikin omaan mielipiteeseensä.
Maslovaa koskeva kysymys herätti kiivaan ottelun. Esimies väitti häntä syylliseksi sekä myrkytykseen että ryöstöön, kauppias samoin kuin översti, puotipalvelija ja varusmestari olivat toista mieltä, muut olivat ikäänkuin kahdenvaiheilla, mutta esimiehen mielipide alkoi yhä enemmän päästä valtaan, erittäinkin siksi, että kaikki valamiehet olivat väsyksissä ja mieluimmin kallistuivat siihen suuntaan, joka lupasi kaikkein pikemmin saada heidät yksimielisiksi ja siis vapauttaa.
Niin, totisesti, hän on perin hyvä mies! Sellaista en tapaa toista. Se täytyy tulla sanotuksi! No? Herra varusmestari Mitä nyt sitten, neitokainen? Katsahtakoon hän minuun, herra varusmestari En vielä saata; en tiedä, mikä silmiini on tullut. Katsokoon hän minua toki! Pelkäänpä, että olen katsonut häntä jo liiaksikin, neitokainen! No, nythän jo näen hänet! Mikä on hätänä?
Kuulepas sinä, pommerilainen naurisnaama, älä päästä ruununrottaa jyvähinkaloosi, muuten se nakertaa siihen reiän. Etkö häpeä, härkäsaksa! huusi eräs paksu varusmestari, joka kyynärpäittensä avulla tunkeusi joukon läpi. Tässä on mies, jolla on komissariaatin käsky ottaa jyvät vastaan, ja jos joku tohtii jotakin mukista, kyllä minä hänet muokkaan!
Kuinkas siis, hyvät herrat, kääntyi esimies: tunnustamme siis syylliseksi ilman ryöstämisen aikomusta, eikä ole omaisuutta anastanut. Niinkö siis? Pietari Gerasimovitsh tyytyväisenä voittoonsa, suostui. Mutta ansaitsee armahdusta, lisäsi kauppias. Kaikki suostuivat, ainoastaan varusmestari vaati sanottavaksi: ei ole syyllinen. No niinhän tämä nyt onkin, selitti esimies, syyttömäksihän hän jääkin.
Teidän armonne suokoon anteeksi, me lähdimme jo vähää ennen kolmea asunnostamme, mutta sitten kohtasi hänet tänne tullessa sotavarainhoitaja, ja koska sellaisten herrojen puheesta ei useinkaan tule loppua, niin antoi hän minulle vihjauksen tulla tekemään ilmoituksen asiasta armolliselle neidille. Hyvä on, herra varusmestari. Toivoakseni sotavarainhoitajalla on majurille hauskaa puhuttavaa.
Herra kylätuomari vai herra varusmestari Neitokainen, jollei hänellä ole mitään sitä vastaan: herra varusmestari on minusta paremmin mieleen. No, herra varusmestari, tässä on minulla kirje herra majurilta emännälleni. Vien sen kiireesti sisään ja tulen kohta takaisin. Tahtooko hän ehkä olla niin hyvä ja odottaa täällä sen aikaa? Haluaisin kovin mielelläni jutella hänen kanssaan enemmänkin.
Sappi onkin parasta, mitä meillä on. Minä pyydän teitä, herra majuri v. Kuinka monta kertaa minun pitää se sanoa? Minä en tarvitse rahojasi! No tarvitkoon niitä sitten kuka tahansa! Ah, rakas Franziska, minun olisi pitänyt totella sinua. Herra varusmestari! Menköön hän tiehensä! Huu! Minkälaisia miehiä! Tellheim! Tellheim! Kuulkaa minua toki! Te erehdytte! Pelkkä väärinkäsitys, Tellheim!