United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tuo ei ollutkaan mikään hullumpi neitokainen! Mutta minun ei kuitenkaan olisi pitänyt luvata häntä odottaa. Sillä tärkeintä kai olisi, että hakisin majurin käsiini. Hän ei huoli rahoistani ja panttaa mieluummin tavaroitaan? Tuostapa hänet tunnen. Johtuu mieleeni hauska kepponen. Käydessäni kaksi viikkoa sitten kaupungissa pistäysin tervehtimässä ratsumestarinrouva Marloffia. Tuo vaimo parka makasi sairaana ja valitti miehensä jääneen majurille velkaa neljäsataa taaleria, eikä hän tietänyt, miten saada ne maksetuksi. Tänään aioin taas käydä hänen puheillaan; aioin sanoa hänelle, että voisin lainata hänelle viisisataa taaleria, kunhan saisin maksun pikku tilastani. Sillä täytyyhän minun toimittaa siitä edes jonkin verran varmoihin käsiin, tai muuten se joutuu Persiaan. Mutta hän oli jo muilla mailla. Ja varmaankaan hän ei ole saanut majurille maksetuksi. No, niin minä teen: ja mitä pikemmin, sitä parempi.

Palkkahan on ollut niin surkean pieni, ettei minkäänlaisista säästöistä voi olla puhettakaan. Ja lisäksi kuuluu tuo palkkavähäinenkin olevan kahdelta kuulta saamatta! Mutta iloisia he ovat, vaikka tuon ilon takana näyttää olevankin kyyneleet lähellä. Lapset ovat kauniita ja kesyjä, vanhin tytär, noin viisitoistavuotias neitokainen, on kerrassaan kaunottaren alku.

B. saa istuutua tuolille oven pieleen, mutta tuomari ja neiti ovat vaihtaneet paikkaa keskenään. Kumpikin on saanut tahtonsa perille, mutta kaljupää on sittenkin vetänyt jutussa lyhemmän tikun: paikan vaihdoksen kautta on neitokainen joutunut istumaan vastapäätä B:. Tämän Tapaninpäivä-istunnon jälkeen keskeytyy pöytäkirjojen lukeminen jostakin meille tietämättömästä syystä pitkäksi aikaa.

Kautta kurjan sieluni, minä olen tainnut sen unohtaa! Neitokainen, minä pyydän No, jos se oli leikkiä; tällä kertaa voin sen antaa anteeksi. v. Jos minun siis välttämättä on tultava, Franziska: niin toimita kuitenkin siten, että neiti vielä sitä ennen lukee kirjeen. Se säästäisi minulta kiusan ajatella vielä kerran ja puhua vielä kerran asioista, jotka niin mielelläni haluaisin unohtaa.

Herra varusmestari eikö hän tarvitsisi varusmestarin rouvaa? Puhuuko hän totta, neitokainen? Täyttä totta! Lähtisikö hän vaikka Persiaankin? Mihin varusmestari vain haluaa! Oikeinko totta? Hoi! Herra majuri! ei pidä suurennella! Nyt on minulla ainakin yhtä hyvä tyttö ja yhtä vilpitön ystävä kuin teilläkin! Antakoon hän minulle kätensä, neitokainen! Top!

Niinpä hän ryhmäkunnassamme muun muassa osaa parhaiten venäjää. Tuon tuostakin on neitokainen avuttomassa tulkinnassaan pakotettu turvautumaan hänen kielitaitoonsa. Vikkelästi nousee silloin S. paikaltaan ja neitosen rinnalle siirtyen lukee venäjänkielisestä pöytäkirjasta visaisen kohdan, minkä hän sitten keveästi ja vaivatta kääntää meille toisille.

Ei, neitokainen, juuri siitä minun olikin vielä puhuttava: minä vain ilvehdin ilman aikojani! Ei siinä ole vähääkään perää. Kyllähän yksikin sormi riittää. Ja monet sadat kerrat olen minä majurin kuullut sanovan: »Se on roisto sotilaaksi, joka saattaa pettää tyttölapsenSillä tavalla ajattelen minäkin, neitokainen. Luottakoon hän siihen! Minun täytyy tästä rientää majurin jälkeen.

No, herra varusmestari? Neitokainen, kun minä palaan, onko minunkin tultava siistitympänä? Tulkoon hän miten haluaa, herra varusmestari; minun silmilläni ei ole mitään häntä vastaan. Mutta sitä enemmän on korvieni pidettävä varansa häneen nähden. Kaksikymmentä sormea, kaikki sormuksia täynnä! Ai, ai, herra varusmestari!

Karihaara, tänne on tullut uusi neitokainen. Menkää tutkimaan. Minusta näyttää, että hänessä on sekä »tykövetoa» että »kiinnipitoa». KARIHAARA. Tuoko tuolla Elviiran kanssa? Hilma Pollari. Tulesta pelastettu. Hänellä on sama vika kuin neitsy Eevalla. EEVA. Onpa hauska kuulla. KARIHAARA. Se vika, että on toisen oma. ANNA. Voi, sano, Jooseppi, kenen Eeva on!

Joku meistä keksii selityksen: neitokainen on rakastunut B:hen ja tahtoi saada hänet vastapäätä, voidakseen "blikata". Tuomari taasen on rakastunut neitokaiseen ja tuli mustasukkaiseksi. Seuraavana päivänä, Tapanina, kootaan meidät jälleen pöytäkirjojen ääreen. Heti sisään astuessa näemme, että tuomari ja neitonen ovat tehneet kompromissin.