United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä olet rauhallinen ja tyytyväinen, kun luen sinulle siitä kirjasta. Sitten sytytän kynttilän ja panen risuja takkaan, niin saamme räiskyvän valkian. Kunpa vaan aukasisit silmäsi, niin olisin iloinen, ja meillä voisi olla yhtä hupainen ilta, kuin oli ennen muinoin. Hän lähestyy, sopersi Inkeri, ja joka ainoa lihas hänen kasvoissansa jännittyi; minä näen hänet selvemmin.
Joka nyt pimiään uppiniskaisuuteen paatununna laimin lyöpi näitä neuvoja, se on Jumalan kalliinten lahjain ylenkatsoja, ja hän kärsii oikeutta myöden rankaistuksensa, olkoon että hänen huoneensa valkian liekiltä poltetaan eli hänen oma päänsä ukon tulelta kohdataan.» Usiammat uskoivat vielä tätä nerokasta puhetta.
Mutta sitä ei näkevinäänkään Toivonen puhui edespäin: »Katsokaat kaikin puolin. Muissa seurakunnissa on jo yhteiset pesuhuoneet, joissa kukin talo vuorossaan toimittaa kaiken pesunsa. Siitä on sama puiden säästö ja valkian vaarasta sama vakuutus koko kylälle. Me tämän tiedämme ja katsomme sen hyväksi. Miksikä siis meillä joka talous tekee pesunsa kotona omassa huoneessa?
"Nyt ei konna pääse, jää sinä tähän hevosten kanssa, minä hiivin nuotion tekiää katsomaan, sillä muu kun nuotiontekiä se ei ole ja luultavasti Jussi, jos kuulet ampumisen, niin riennä paikalle, mutta sido hevoset kiinni, etteivät ne pääse karkuun". Olli hiipi nyt hiljaa ääntä kohti ja kohta näki hän miehen valkian valossa askaroivan nuotion teossa.
Jotenkin paremmin, hyvä Anton. Ett'et vaan liene käynyt itseäsi liian lämpimäksi, sinä saatat kylmettyä niin helposti yö-ilmassa... Ja kuinka oli valkian laita? Ei mitään vaaraa, ei mitään vaaraa. Vasta aamupuoleen meni Berndtsson sieltä. Etenkin tulee jonakuna kesäaamuna juuri auringon noustessa mennä ulos Tukholman kaduille.
Kun hän huomasi sitte petoksen, niin siitäkös hänelle hätä käteen. Matkustaa vanhalla ijällään junassa, joka käy veden ja valkian voimalla! Onkos kuultukaan? Huimasi päätä jo. Paljas ajatuskin, entä sitte itse matka. Juna pihisee, puhisee ja lentää; se louskuttaa ja lentää. Mikä sen hillitsee, kuka sen hallitsee? Mikä siitä eteen tulee, mikä lopuksi lankee? Mikäs muu kuin tuomiopäivä!
Muinaan tehtiin siitä köysiä ja erinomattain vahvoja laivain köysiä. Nyt tehdään niistä vahvimpia mänttikaluja; meillä nähdään paljo mursun nahkaisia ruomia. Vielä on tallella erään, Otheren, Norjalaisen, matkakertomus, koska hän kävi mursun hampaita ostamassa Permalaisilta Valkian meren rannoilla. Hän kulki siellä yhdeksännellä vuosisadalla eli noin 1000 vuotta sitten.
Sillä huoneet olivat, jos ei juuri suuret, kuitenkin kaikki hyvin raketut ja hyvässä korjuussa ylähältä alas asti; akkunat olivat kirkkaat ja selkiät; ovet ja pielet aina pestyt ja maalatut; huoneet olivat melkein kaikki tiilikatoilla, sillä yhteisen kylän-asetuksen kautta olkikatot olivat kielletyt valkian vaaran tähden. Koska uutta kattoa pantiin, niin se piti tiilillä katettaman.
Ja ajatelkaat myös se asia, kuinka helposti leipominen ja peseminen asuinhuoneissa eli kotona taitaa koko kylän saattaa valkian vaaraan.
On nyt miestä miekan alla. Sykysyllä seikka syntyi, Talven tullen työ tapahtui, Kesällä etehen kierti, Vasten meitä vaivaisia, Kohti koitopäiväisiä; Saivat miehet miekan alle, Terän kirkkahan kisahan, Rauan valkian varahan. Saivat miehet miekan teille, Sulhoset sotakeoille, Varsat vainovaljahisin, Surman suitsihin hevoset.