United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Samalla tulkitsi hän aina selvemmin ja tulisemmin innostunutta ihailuaan rouva Sinikkaa kohtaan, jonka lopuksi täytyi jollakin tekosyyllä vaihtaa paikkaa välttääkseen hänen liian lähenteleviä tunnepurkauksiaan. Kukaan muu ei juuri puhunut mitään.
Keskitalon rinta oli käynyt yhä heikommaksi, mutta hän koetti uskotella itselleen ja muille olevansa vielä voimakas. Hän ei ollut sitten poikavuosiensa raatanut niin ankarasti kuin nyt niinkuin hän olisi suorittanut suurta velkaa ja tiennyt päiviensä olevan luetut. Vieläkin tulisemmin iskivät pojat.
Tämä uusi rääkkäys sai veren vieläkin tulisemmin kiehumaan Kyöstin suonissa, se tulvasi valtavammin hänen kasvoihinsa ja hän huusi: "Kurjat pelkurit, jotka rääkkäätte avutonta ja turvatonta ukkoa, tulkaat vaan tänne jos uskallatte!" Jääkärit, jotka eivät tähän saakka uskaltaneet ampua peljäten päälliköitten huomiota, valmistausivat nyt sitä tekemään.
Hänen rintansa laajeni, hänen silmänsä säkenöi, hän innostui ja lauloi, tosin niin hiljaa, ettei hänen vartijansa häntä kuulisi, mutta kuitenkin tarpeeksi selvästi ja sointuvasti seuraavan laulun, jonka vaikutusta sen sanat ainoastaan heikosti tulkitsevat: Mun surun' syvä, oi, neitsyt pyhä, mieleni katuvan täyttää yhä. En sanoa emmi: Ma häntä lemmin ain' kuolohon yhä tulisemmin.
Mutta ne, jotka kaupungissa hänen tarkemmin tunsivat, sanoivat, että tuossa olikin hänen ainoa vikansa. Hän oli kaunis mies. Rannikkokaupungin neitosten sydämmet tulisemmin sykkivät, kun tuli meriltä "kultatukkainen meripoika", kuten häntä hiustensa värin mukaan kutsuttiin.
Mut useinkin talvissäällä On rintani heltynyt, Ma tunsin hongan, sen päällä On härmää ja hyydettä nyt, Ja hyytehen alla on pinta, Mi neulasta täynnä on, Mut neulasten alla on rinta, Ja rinta on saasteeton. Ja tätä honkaa ma lemmin, Ja lemmin sit' ainiaan, Jos pistää se, tulisemmin Sen rintaani painan vaan.
Laula minulle vielä, laula tuo äitisi laulu! sanoi ruhtinatar, kiertäen vasemman kätensä nimettömän sormen ympärille yhden hänen välkkyvän tummia suortuviaan. Ja Bernhard lauloi: "Mun surun' syvä, oi neitsyt pyhä, mieleni katuvan täyttää yhä. En sanoa emmi, ma häntä lemmin ain' kuolohon yhä tulisemmin."
Siell' lemmenlaulun kuulla sain; mun tykki suonet tulisemmin, kun rinteet raikui kajahtain: "Sua sydämestäin, Anni, lemmin! "En kuusainkätköön, sun ja mun, yön peikkoin koskaan päästä sallis; ja siunattu on hetki, kun siell' liiton teimme, tyttö kallis! Pääs painui vasten poveain, ja kuiskees soi: 'Sun iäks, kulta! kun kesken kuumain suudelmain sa valat ikuiset sait multa."
On lämmintä ja levollista, ei pilveäkään taivaalla, ei tiedä vielä toimiin ryhtyä, ei tee mieli muuta kuin huudahdella hyvästä mielestä ja iloita omasta onnestaan. Ei varista, ei palele, ei muuta kuin tuntuu hyvälle olla ja elää. Mutta ilmat yhä lämpenevät, aurinko hyväilee ja hellii, avaa joka aamu sylinsä suuremmaksi, puristaa lujemmin, suutelee tulisemmin ja nostaa hehkua poskille.
Vähän tointuneena lisäsi hän sitten: "rakas Liddy! rukoilkaamme, että Jumala armahtaisi hänen kurjaa sieluansa." Ja he rukoilivat raju-ilman pauhatessa. He rukoilivat niin, kuin sopiikin hartaasti, Jumalan tahdolle alamaisina. Sammumaisillaan kiilui valkea lyhdyssä; sitä tulisemmin paloi innostuksen liekki rukoilevaisten sydämmessä.