United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saatammehan jotakin voittaa tuumivat he, ja jos jotain kadotamme niin on se korkeintaan joku kappale Suomesta. Ruotsi on meillä kuitenkin aina eheänä. Jaa, tulenhan katkeraksi, mutta semmoiseksi halveksittu pian tulee, ja ehkä tekee hän joskus väärinkin katkeruudessansa." Juho herkesi puhumasta ja Sesiliakin oli vielä vaiti.
"Minä en ole päässyt pois kotoa, sillä minun on täytynyt pitää huolta äidistäni." "Mutta mistä syystä tahdot sinä nyt lähteä?" "Siitä syystä että minun veljeni Vilho on nyt kylläksi suuri täyttämään minun paikkaani. Paitsi sitä niin tulenhan minä jo vuoden perästä takaisin." "Ei niinkään kauvan taida tämä matka kestää," sanoi katteini.
Mutta aamusella kun isäntä tunsi selkänsä puoli terveeksi ja tunti tunnilta paremmaksi, niin rupesi hän ja emäntäkin uskomaan Maijan kehumiset melkein kaikki todeksi, ja Maija saikin kutsun tulla kahden viikon perästä taas kuppaamaan ja hieromaan, jos ei isäntää, niin muita. Maija tämän kuultuaan tuli enemmän kuin hyvilleen ja moneen kertaan kumarrellen: Tulenhan minä toki.
Siellä olen kuin kotonani, minua siellä ymmärretään; jos tulen aikaisin, tai myöhään, olen aina yhtä tervetullut. Jos voin seuran hupaisuutta edistää, eli en voi, on se yhtä. Tulenhan minä takaisin monena iltana, ja luotetaan siihen, että sitte velkani maksan.
Sepä tosi, mummu kulta; minä en ole se mies, joka lupaustani rikkoisin; mutta tuon valan minä tein sillä ehdolla, ett'ei se sotisi kristin-uskoani ja sieluni parasta vastaan. No! kaikkea tässä pitää kuulla! Enhän minä tule niinkuin yölutka sinua viettelemään. Tulenhan minä säädyllisesti puetettuna kauniisin, hopeaisiin hiuksiini ja koristettuna kuin morsian.
Tule tänne minun luokseni tämän viheriäisen pöydän ääreen, minulla olisi hupainen seikka kerrottavana, virkkoi Vieremän Jussi. Tulenhan minä, mutta kerro nyt, Johannes Vieremä, jotakin hyvin hauskaa vahinkoni korvaukseksi, pyysi Törsövän Taneli. Eikö se ole hauskaa, kun minä näin tuolla pielespuita hakatessani yhdessä leppäpensaassa sata jänistä! Ei enempää eikä vähempää, sata ummelleen!
Väkisin mukaani työntäysit ... vastuksen vain sinusta sain. Sinua varrotessani haihtuu taikain voima. Eihän sinun minua odottaa tarvitse, tulenhan jäljessä niinkuin voin, vaikka jättäisitkin, kun vain yöpaikassa odotat, virkkoi Ilpo kuin anteeksi anoen. Ja väärin hän teki mielestään, kun tietäjää niin viivytti ja hänen hankkeitaan häiritsi.
Myöhemmin Laitiska. Laitinen! Mitä! Tulkaa olueelle! Onko teillä "pistälninki" meille? Onhan tuota. Kysyivät äsken tuolla kadulla osoitetta. Oliko hienoja herroja? Kultaiset kellonvitjat helisivät. Käskin tulla kello puoli kahdeltatoista. Tulkaa saatte konjakkia. Laitinen tule tänne. Minulla on asiaa. Tulenhan tuota kun olen riisunut hevoseni.
MIKKO. Sisään, sisään! HUSSO. Tulenhan minä, kun joudun. Joko täällä sitten ollaan selvillä? MIKKO. Ei vielä. Mutta kohta. Saatte kertoa nyt, mitä tiedätte. HUSSO. Siihenkö sitä tultiin kumminkin? Enkös minä jo sanonut. Ei se anna hevillä perään. KORTESUO. Hussolla ei minun tietääkseni ole täällä mitään tekemistä. Ja minä puolestani näkisin kernaammin, että hän menisi tiehensä.
ROUVA PENTTINEN. Sdrankin ? RIIKKA. Niin, ne ja Lintemannin. No, nythän tämä taitaa olla kohallaan. ROUVA PENTTINEN. Sitten ei muuta kuin vieraita vastaan. Penttinen, muista ettäs autat rouvien päältä. PENTTINEN. Kyllä, kyllä. Riikka viinakarahviini ja lasit, kaksi lasia ja sokeri-astia tuonne lahville. RIIKKA. Pittää tuua. Joudu, joudu! Ne ovat jo porstuassa. Tulenhan minä.