United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Venäläiset luulivat minua mustalaiseksi taikka n. s. tattariksi. Parin päivän perästä ostin Fingerroos'ilta hevosen, josta maksoin 8 riksiä ja läksin Lemulle päin. Mahalan Mikkeli antoi minulle vaatteita ja satulan lainaksi. 18 p. samaa kuuta olin kirkossa, ja kun palasin sieltä kotia, tuli venäläinen rakuuna ja tahtoi hevoseni kyytiin.
Ah, sinähän se olet, d'Artagnan, sinähän se olet, Athos, vastasi nuori mies: minä ajattelin tässä, kuinka pian maailman hyvyys hupenee, ja minun englantilainen hevoseni, joka karkasi ja hävisi tuonne pölypilven keskelle, oli minulle elävä kuva maallisten tavarain katoovaisuudesta. Itse elämänkin voi sulkea näihin kolmeen sanaan: Erat, est, fuit.
Vielä kerran puristin sen kunnon palvelijan kättä, heittäysin hevosen selkään ja pimeän yön suojassa jätin hyvästit sille paikalle, johon onneni oli hautautunut, siitä huoletonna mihin hevoseni oli viepä minut; sillä minulla ei ollut tässä maailmassa enää mitään määrää, mitään toivoa.
Häntä ainoastaan arvelutti se, että hän vanha, heikko ukko ei joutuisi jalkaisin keisarin luo yhtä sukkelasti kuin hän joka ratsasti. "No, no, ystäväni, käydä et tarvitse", sanoi keisari. "Minä olen nuori; nouse sinä hevoseni selkään, minä kävelen." Kun vanhus ei tahtonut suostua tähän, sanoi keisari: "Mutta minä en salli sinun kävellä.
Valehtelijahan se silloin on, jos on sanonut, että rautatie on, ja sitten sitä ei olekaan ... valehtelijahan se silloin on!... Ka, etkö sinä taas rupea huutamaan! ... mitä sinä tänne talliin tulit huutamaan? ... huuda navetassa, jos mielesi tekee ... kyllä minä hevoseni hoidan, hoida sinä lehmäsi! Liisa meni, mutta kovin oli hänestä pahaa.
"Tuo nuori mies", ajatteli kiinalainen itseksensä, "ryösti minulta sisarensa, nyt minä kostan hänelle samalla mitalla ja ryöstän tytön hevoseni keralla." Sitten hän kolkutti majan ovea ja kun prinsessa kysyi ken siellä oli, hän vastasi: "Orjasi ja palvelijasi. Herrasi lähetti minut luoksesi ja pyytää sinua seuraamaan minua.
Thorbjörn ei tietänyt mistä syystä, mutta kylmä värähdys kävi läpi hänen selkänsä. "Sinä kaiketi hevoseni säikäytit," lausui hän. "Minä vaan makasin," vastasi Aslak, vähän päätään kohottaen "mutta sinä minun herätit, vihaasi kun hevosen päälle purkasit." "Sinä sen hulluksi sait; kaikki eläimet sinua pelkäävät," ja hän hyväili vaahtoista hevosta.
Se ajatus ei lähtenyt mielestäni, vaikka kuinka olisin synnytellyt unta silmääni. Viimein nousin ja menin katsomaan hevosta. Voi, kun säikähdin! Hevonen oli kärrin aisojen välissä ja ihka selällään, vähän vaan köräji enään henkeä sisässä. Minä juoksin tupaan ja sanoin: 'hyvät miehet, lähtekää auttamaan veikkoset, minua, minun hevoseni kuolee."
Siellä Virui vahva vaaleen-harmaa usva, Eikä nähty rantaa, vettä, saarta. "Koetas itse löytää tietä tuolla," Virkkoi, "kukaan muu ei venheell' lähde, Jalkaisin on järvi pitkä kiertää Eikä hevoseni sulle jouda." Vanhus kuultuansa tylyn sanan Astui hiljaa rantaan, venheen työnsi Vesillen ja usvass' alkoi soutaa.
Ja pellon poikki hän karkuuttaa minut sinne. Matti tulee vastaan Mustalla Ruunalla tyhjää heinähäkkiä ajaen. Syntyy sama jokapäiväinen juttu: Vaihdetaanko hevosia? kysyy Matti. Vaihdetaan vain, sanon minä. Paljonko maksat päällisiä? kysyy Matti. Minkätähden? Sentähden, että minun hevoseni on puolta parempi kuin sinun. Minkätähden?