United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oikein minä jo äsken säikähdin niin, että luulin tulevani kipeäksi.... Nyt on minusta ihan yhdentekevä, saatiinko me mitään vai oltiinko saamatta, kunhan ei tullut sitä häpeää, että Korsu sai laivan. Pyyhkäise sitten suutasi ja ole tyytyväinen. Ei tiedä ollenkaan, pappa, millä tässä vielä pyyhitään suutamme vuoden ja vuorokauden kuluttua, kun kruunu on ottanut omansa.
Neljä päivää sitten, alkoi hän väkinäisesti hymyillen ja änköttäin: minä hämmästytin teitä kertomukseni kautta; tänään minä hämmästytän teitä vielä enemmän. Jollekulle toiselle minä luultavasti en puhuisi ... niin suoraan... Mutta te olette kunnon mies, olette minun ystäväni, eikö niin? kuulkaa siis: minun sisareni Asja on teihin rakastunut. Minä säikähdin ja hypähdin ylös tuolilta...
Minä näin heidät molemmat oksain harvan lehdistön läpi. He eivät minua huomanneet. Sinua, sinua yksinään, toisti Asja, ja alkoi, heittäytyen hänen kaulaansa, tuimasti kyyneleitä vuodattaen suudella häntä ja painaa itseänsä hänen rintaansa vastaan. Kyllin, kyllin, vakuutti tämä, silitellen keveästi hänen kiharoitansa. Muutamia silmänräpäyksiä minä seisoin liikkumatonna ... minä säikähdin äkkiä...
TURKKA. Mutta Maija kulta, minähän sanoin, että Tolari ei ollut ruuhkalla. MAIJA. Niinkö sinä sanoit? Hyi kuin minä säikähdin. Sydän lyö vieläkin. Täällä, hoi! MAIJA. Mistä se ääni kuuluu? TURKKA. Näet nyt, että Maija sinua rakastaa! Tolari hoi! TOLARI. Maija hoi! Tolari hoi! TOLARI. Tässähän, ottiatuota! MAIJA. Siinäkö sinä? Jo sinä olet veitikka! TOLARI. Mitä sinä kirkolla? MAIJA. Tätä varten.
FAUST. Oi suotko anteeks' uhka-rohkeuttani, Kun solvaista ma uskalsin Sua palatessas kirkkotiellä? MARGAREETA. Säikähdin; moint' en ollut nähnyt vielä. Ah, liekö käytöksessän' aattelin Jotaki säädytöntä, rivonlaista? Ei mistäkään mua voitu moitiskella. Näyitte luulevan: "kas tuota naista! Sen kanssa suorastaan saa menetellä!"
Elviira vilkkaalla luonnollaan on voittanut minun sydämeni puoleensa. Saanko minäkin omistaa Elviiran hellän ja lempeän sydämen ja suloisen olennon, jota minä rakastan suurella rakkaudella. Kukko kiekuu. Elviira katsoo, kuka siellä kiljaisi minun niskassani. ELVIIRA. Ei tässä lähellä ole ketään. Minä säikähdin, että se on Amaalia!
Mutta yllämainittuna huhtikuun 1 päivänä sanoi mieheni täydellä todella minulle: Tiedätkös, aarteeni, pian se syttyy. Mikä se on, joka syttyy? kysyin minä. Sota Sardinian kanssa. Minä säikähdin. Jumalan tähden sehän olisi hirmuista! Ja täytyykö sinunkin mukaan? Sitä varmasti toivon. Kuinka voit sellaista sanoa? *Toivot*, että sinut otettaisiin vaimoltasi ja lapseltasi? Kun velvollisuus kutsuu
Jokohan ennätti nähdä? ANTTI. Odotas se taitaa olla Matlena. MIKKO. Niin onkin. Hyi, kuinka säikähdin. Ei! Ei ketään. Käy sisään vaan. ANTTI. Mitä hän kysyy? MIKKO. Jos täällä on vierasta tuvassa. Ei muita paitsi te? Eikö uunilla liioin? SILJA. Ei siellä ole yhtäkään ihmistä. Tule, Topra. MIKKO. Ahaa! Onko Topra matkassa? MIKKO. Nythän olemme taas vähitellen koossa kaikki.
Mutta leiki muitten kanssa, jos se sinua huvittaa, minun kanssani et leiki. Turhaan sinä minulle tuhlaat silmäisi säihkyä. Voi, Yrjö! Onnea matkallesi. Hyvästi, hyvästi. Jumalan haltuun. Mitä tämä on? Untako? Minä ihmettelin, että mikä patsas tähän on pystytetty! Ja oikeinpa säikähdin, kun liikahdit. On se aikamoinen urakka näin vanhana opetella kävelemään. Hiidenmoinen hitsi.
Kauhistuneena säikähdin yöllä unestani, jossa olin nähnyt itseni polvistuneena alttarin ääreen Susannan rinnalla hän oli niin viattoman näköinen ja niin yliluonnollisen kaunis ja pappi seisoi siinä, kasvoissaan tuomiopäivän ankaruus, aivan kuin tietäen, että paraikaa yksi sielu oli hukkumaisillaan ja että hän ehtoollisleipää antaessaan pani Herran tuomion täytäntöön.