United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja menon päätyttyä oli kaikki supistunut lyhyeksi pauhuksi, jossa oli perkeleen yllytystä ja houkutusta, salavuoteutta ja saastaisuutta, ulossyöksemistä ja poishylkäämistä, hiukka armoa ja heti kovaa uhkaa, ja että hän on pahentanut ja vihoittanut Jumalan ja kristilliset ihmiset, joutunut perkeleen valtaan...
Sillä alinomaa ja joka haaralla ympärinsä nähden silmäinsä edessä naapurein kerjäläis-elämää ja saastaisuutta, harjausivat hekin siihen, ett'eivät pitäneet juuri paljo parempaa siivoa. Arkipäivinä he olivat likaisissa ryysyissä; mutta sunnuntaina siihen sijaan he ylpeilivät koreissa ja tyyriissä vaatteissa.
Joukkohon meidän ei kuulu ja vastahan ei ole siltä; Vaaroja ei kokeneet, eläneet kera ehtosan äidin, Huolet mi kantanut on valitusta ja itkua välttäin. Piilojen saastaisuutta he viatonna tuskinpa tuntee; Siksi elon sive, miehuus, kuntokin halvaksi näyttää. Laittaos Herra sä niin kuni vaativi nuorien tunto! Ei sima maistua voi he kun tuntenut ei ole siimaa.
Mutta mitäs tämä on? Etäältä kuuluu iloinen raikas marssi ja voimakas laulu. Luulisi sotamiehiä olevan tulossa, ja tämä onkin jotain senkaltaista. Keskelle pakanallista saastaisuutta marssii liehuvin lipuin pataljoona pelastusarmeijaa. Minä en voi kieltää, että tässä oli jotakin ylevää. Oli aivan kuin Jumalan kaupunki heti tahtoisi ruveta julkiseen taisteluun Jumalan vihollista Babel'ia vastaan.
OBADJA. Me saimme määrän paljon jalomman, Kun Jahve meidät kansaksensa otti. ISEBEL. Ja millainen on, lausu, määrä tuo? OBADJA. Yöss' aikain taivaan tulta vaalia, Totella Jahven pyhää tahtoa, Vihata seuraa Herran pilkkaajain Ja saastaisuutta epäjumalain. ISEBEL. Sa ystäväksi Mika Jemlanpojan Todistat itses oivallisesti; Sun puhees on kuin hänen suustansa.
Niin neitsyt Maria tuli hänen tykönsä, sanoen: "Poikani, sinä tulisit mielelläs äitisi tykö. Vaan jos tahdot tulla meidän seuraamme, pitää sinun pakeneman kaikkea saastaisuutta ja sen sijaan harjoitteleman hyviä ja puhtaita tapoja; sillä me vihaamme suuresti kaikkea turhuutta ja kelvottomuutta, eikä se, jolla niistä on ilonsa, taida olla meidän kanssamme."
VIOLA. Sinulla, kapteeni, on käytös hieno, Ja vaikka luonto usein saastaisuutta Somahan kuoreen kätkee, luulen sentään, Ett' ompi sulla sydän, joka vastaa Tuot' ihanata ulkomuotoasi. Nyt pyydän runsaan siitä palkan saat
Kadut olivat kuraiset ja kapeat; puodit ja rakennukset viheliäiset; ihmiset puoli-alastomat, juopuneet, länkä-kenkäiset, ilettävät. Kujat ja portinkäytävät purkasivat, niinkuin yhtä monta istukas-kuoppaa, loukkaavan hajunsa, likansa ja elämänsä yksinäisille kaduille; ja koko seutu höyrysi rikoksia, saastaisuutta ja kurjuutta.
Niin paljo on puutteita maailmassa, Niin monta kärsii, kituu pois, Niin paljo on väärää ja saastaisuutta, Min Tuonelan virrat jo viedä vois Vaan haudan jos partaalla elämän huolet Sä riemujen rinnalle vaakaan tuot, Niin varmaan riemujen voittavi mitta Ja kaivaten täältä sä kuolet.
Lasten kastelemia riepuja ja vöitä riippui pitkin nuoria molemmissa huoneissa. Niistä levisi väkevää hajua, joka yhä enemmän lisäsi ilman saastaisuutta. Mari kävi levottomaksi kohta kynnyksen yli astuttuaan. »Pois, pois, pois, en minä tahdo, en minä tahdo, pois, pois, pois...» hän uikutti. Hoitaja avasi kopin oven. Musta pimeys ammotti heille vastaan. »Pankaa tuonne!» sanoi hoitaja.