United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
SAKEUS. Käy kerta viikuna- ja palsamitarhani ympäri ja katso, onko kaikki, niinkuin oleman pitää. Muista: hedelmät rippuvat valmiina, aita on heikko ja varkaita monta. Tee, niinkuin sanoin. RUBEN. Teen sen heti. Niin, viisi tuhatta penninkiä ja kasa ropoja siihen lisäksi, siinä on rikkauteni rahassa. Rikas olen, mutta miksi en rikkaampi? Viisi tuhatta penninkiä; miksi ei kymmenen tuhatta?
Ne olivat »lesken ropoja» melkein kaikki nuo lahjat, sillä hän oli saanut paikkakunnan köyhimmät kodit käydäkseen. Rikkaille aiotut listat kulkivat toisia teitä. Mutta oli siinä yksi suurikin summa, kymmenkertaisesti suurempi kuin muiden yhteensä. Ja sitten hän taas jatkoi: * »Mutta nyt täytyy minun ihan alusta alkaen kertoa eräs tapaus, joka sattui minulle viime viikolla.
Hän ei pitänyt rikoksena pysähtyä, ennätettyänsä talon vasemman puolen sivutse ja kurkistaa samoista rei'istä, joista pari päivää sitten kerjäävä kulkulainen oli tirkistellyt riutuneelle pihalle, josta kurjuus oli heittänyt muutamia ropoja. Aution pihan vaalistuneella kivityksellä, jota ei ainoakaan sadepisara moneen päivään ollut kostuttanut, loisti polttava päivä.
Hän on kelpo tyttö, joka ei ole oppinut kieliä, ei musiikkia eikä muuta semmoista roskaa, vaan hänet on kasvatettu tulemaan kelvolliseksi emännäksi." "Hauskaa kuulla", sanoi Kildenbauerin leski. "Pidähän vain käytöksesi hyvänä, niin että voin olla sinuun tyytyväinen. Minulla kyllä on muutamia ropoja, eikä kukaan ole lähempi perimään niitä kuin omat sukulaiseni."
"Sanotaan että tytön kova kohtalo koski niin haltioihinkin, että siitä päivin eivät enää niin uhria ahnehdi; muutamat sanovat myös, että Annikin kuoltua taaskin olisi nähty sormus hänen sormessaan, vaan mikä tosi lienee, sitä ei varmuudella tiedä kukaan. Se vaan on varmaa, että kolo kyllä täyttyy ennen maailman loppua, sillä yhätihän sinne vielä tänäkin päivänä ropoja lasketaan.
Nykyaikaan tunnustelevat kirkonkävijät pienimpiä ropoja kukkaronsa pohjalta ja säästävät suurimmat itsiänsä ja rakkaita lapsiansa varten tahi ainakin semmoisiin tilaisuuksiin, joissa se julaistaan paperille mitä herra N. N. on antanut. Silloin lohduttavat he itsiänsä lesken rovollakin, jota vapahtaja niin suuresti ylistää.
SALADIN. Mutta laskun tekoon isäntä mukaan ota! Katsos, näin! Tät' et sä arvannut? SITTAH. En todellakaan. En, että noin sa kuningattarees väsynyt oisit. SALADIN. Kuningattareeni? SITTAH. Jo huomaan: tänään tuhat denaaria mun täytyy voittaa ropoja ei enää. SALADIN. Mitenkä? SITTAH. Kysy vielä! Kaikin keinoin hävitä tahdothan sa, tahallas. Mut etua en minä siitä saa.