United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
JUHANI. Naudan-lihaa pussista ja nauris-hillukkoja mujusta. Ne ovat kypsiä tuossa paikassa. Tuuli se puhaltaa ja puun-latvat taipuu, Kultani ääni se kaukana kaikuu... Mikä härkäpäinen tyhmyys meiltä, istua lukkarin penkillä aapinen kourassa, istua kaksi peevelillistä päivää. EERO. Mutta kas seista sen ovi-nurkassa, sehän vasta toista.
Voi sitä aviomiestä, jonka vaimolla on sukulaisia sotalaivastossa! Tai armeijassa, naurahti vieras, ottaen viulunsa esille viheriästä pussista. Teidän pitäisi olla kiitollinen vähästäkin onnesta. Saattaa olla, että sotalaivasto ärsyttää miehen kulkun kipeäksi, mutta armeija hänet tukehuttaa kerrassaan.
Saatte kyllä soitella, vastasi vanha rouva ystävällisesti. Kiitos, Tuomas. Vanha rouva otti viulun ulos pussista ja lämmitteli sitä valkean edessä sopivan matkan päässä, hän käänteli sitä, tutkistellen ja myhäillen surunvoittoisesti, ikäänkuin murheellisia muistoja olisi tulvinut hänen mieleensä. Se on aivan tavallinen kapine, virkkoi vieras, mielenkiinnolla seuraten vanhan rouvan toimia.
Sillä tavalla olivat piasterit viimein kadonneet pussista, ennenkun hän vielä oli ennättänyt ajattelemaankaan omia tarpeitaan. Hänen oli siis ottaminen osansa niistä lahjoista, joita oli perheen toisille jäsenille jakanut. Tuskautuneena näistä onnen runsaista antimista, joiden arvasi ennustavan Virginian poislähtöä, tuli Paul muutamia päiviä myöhemmin minun luokseni.
Odottakaas, Maria Pavlovna, kyllä se tulee minun syliini, sanoi nyt Maslova hakien vesirinkilää pussista. Tyttö tunsi Maslovan ja nähtyään hänet sekä rinkilän meni hänen syliinsä. Kaikki hiljeni. Portit avattiin, joukkokunta purkautui ulkopuolelle ja järjestyi riveihin; vartioväki luetteli taas kaikki; säkit asetettiin sijoilleen ja sidottiin, sairaat ja heikot nostettiin paikoillensa.
Voi, sellaisia kärsimyksiä tulisi hän usein saamaan kestää, joka päivä, kun Greeta heidät jättäisi; niin, vanhimman tyttären naittamisella oli myös varjopuolensa, vaikkapa joutuisikin rikkaisin naimisiin. "Sinä rypistät pöytävaatteen, rakas Sohvi, sokeri valuu pussista; pudotit nyt teelusikan ei, tätä en voi kestää!"
"Omasta ewäspussistansa." "Eikö tuota sitä heitettäne?" "Niin, mutta se huutaa, piru, ja saa kenties liian pian apua; olisipa tuo komea rulli useammankin nähdä." "Hänen suunsa pitää kapuloida." "Ja panna pussista lisätuketta."
Tuossa paikassa tulisi Aarnold ruokasaliin. Mitä oli tehtävä? Hänen avuttomat silmänsä etsivät vihdoin Miinaa. Tämä vain seisoi selin, leikkasi leipää koriin eikä ollut hänestä eikä sopasta tietävinäänkään. Miina hyvä, tulkaas katsomaan. Mikähän näissä jauhoissa oli, kun ne menivät paakkuihin? Milläs tavalla te ne sinne panitte? Lusikalla vaan otin pussista ja kaasin.
LIINA. Mutta jos sattuisi tulemaan vielä toinenkin kosia? HEISKANEN. Jopahan tuli? Mitä joutuvia, eihän niitä semmoisia niin vain kuin pussista tipahtele. LIINA. Niinkö luulette? HEISKANEN. Aha, jo tulivat. Menen heitä vastaan. Ole nyt vain iloinen ja ystävällinen. LIINA. Kyllä! Kyllä isä. Iloinenpa todellakin olen, sillä tiedänhän Antin olevan lähellä.
Jos käy Hattujen mielen mukaan, niin on Suomi hukassa. Ei ole mikään hukassa, ellei Jumala salli, lausui Kornatus lujalla tyyneydellä, vetäen povestaan esiin pienen pussin. Pussista otti hän kirjan. Katselkaa tätä, sanoi hän ja kurotti kirjan Husulalle, joka selaili sen lehtiä. Muutkin tulivat katselemaan.