United States or Ethiopia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei voinut ajatella hellempää isää ja aviomiestä kuin mitä Herman oli. Kesken kiireimpiä töitään hän saattoi tulla peuhaamaan poikainsa kanssa, kantoi pikku Hermania olallaan ja keikutteli Pojua ylös ja alas semmoista vauhtia, että tämä kirkui ja nauroi, vaikka päätä huimasi ja välistä vähän pelottikin. Leikki loppui tavallisesti siihen, että hän äkkiä heitti pojat ja sulki Ellin syliinsä.
Ja ikkunain alle tai puutarhan pensaiden taakse hiipii varpailleen harras kuulijajoukko, joka yht'äkkiä täydentää vanhat muistot remahtaen lämpimiin kättentaputuksiin ja innokkaisiin hyvähuutoihin. Vanhat laulajat juovat maljansa pohjaan ja laulavat totisen tyytyväisinä edelleen. Me istuimme, kaksi nuorta aviomiestä, kesähuvilamme verannalla.
Sillä jos aviomies sen tekisi, niin mistähän sitte saataisiin hakea perheen kastrullia? Muutamia jäännöksiä ehkä löytyisi miehen päästä. Ja sitte ei voitaisi keittää ruokaa moneen aikaan. »Ajatelkaa aviomiestä, joka tulee kotiin sillä tuulella että näkee esineet monen kertaisina, näkee kolme neljä viisi vaimoansa ja niillä kaikilla kastrullin kädessä!
Liiankin usein hellää, tyyniluontoista ja kärsivällistä aviomiestä kiusaa ja vaivaa moittelias vaimo, jonka lahjakkuus näyttää ilmenevän pitkälle kehittyneenä taitona keksiä ja paljastaa kipeitä kohtia kaikessa ja kaikissa. Olemme nähneet jalointen ja lämminsydämmisinten mielten muuttuvan juroiksi jörreiksi sellaisen vaimon vaikutuksesta.
Ja sitä hän ei tehnyt, sen Lovisa tiesi. Hän siis taukosi moittimasta miestään; tuottihan se hänelle iloa somistaa heidän kotiaan ja eikös tuo tunne ollut oikeutettu, niin, eikös se ollut kaunis tunne, josta hänen olisi tullut iloita? Kuinka monta hänen kaltaistansa aviomiestä löytyi, kuinka moni eikö etsinyt huvia toisaalta, aivan muista menoista?
Meitä on siis tässä kolme aviomiestä ja kaikki me olemme viime yönä nähneet vaimomme. Mutta uusi tuttavani heittää myttynsä olkapäälle ja huutaa: Ja nyt pois tökötinhajusta! En tiimaakaan minä tässä pesässä enää viivyttele. Häneen liittyy pari nuorempaa miestä ja he lähtevät raivautumaan väkijoukon halki.
Aviottomain lasten äitejä ei iso-äiti koskaan soimannut, vaan auttoi niitä. Kerjäläisiä hän kohteli paremmin kuin konsuli-enoa. Sen Elma pani merkille. Ja sitte iso-äidillä oli vielä toisiakin kummia periaatteita. Hän sanoi, että nainen voi olla yhtä etevä kuin mies, että naisella on muutakin tehtävää mailmassa kuin keimailla itselleen aviomiestä.
Ja kun laiva sitten vuosien perästä kierrettyään maapallon moneen kertaa ja kestettyään valtamerien myrskyt ja mainingit, taas kerran pistäysi kaukaiseen syntymäsatamaansa, oli se jälleen riemupäivä koko kaupungille, voiton päivä isännälle, jolle se toi varoja mukanaan, ilopäivä merimiesperheille, jotka taas pitkästä ajasta saivat tervehtiä isää ja aviomiestä ja jotka saivat runsaita tuliaisia kaukaisilta mailta, sekä kunnianpäivä koko kaupungille, jota laiva ja sen miehet olivat mainehikkaasti edustaneet.
"Eniten häntä sentään hillitsi katseeni. "Mutta Lysikrates kantoi verta vuotavan tyttärensä laivasta kotiinsa ja purki koko naimiskaupan. "Hän ei halunnut tyttärelleen niin raivoisaa aviomiestä." "Mitä tytöstä tuli?" "Hän kuoli. "Ei suorastaan korsikalaisen iskemästä haavasta, vaan säikähdyksestä ja ristiriitaisten tunteiden raastamana. "Sinua hän havitteli tuon tyttöparan seuraajaksi."
Olethan aina viettänyt aikasi kotilieden ääressä ... eikö totta? Henrikson. Juuri niin. Emma. Ja kun ajattelen, että niin monta aviomiestä istuu myöhään yöhön ravintolassa! Mutta se on vaimojen oma syy. Miksi he menevät sellaisten kanssa naimisiin, vaikka hyvin tietävät, että heidän tulevat miehensä ovat tehneet yhden ja toisen tuhmuuden.