United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun rouvanne ei vain siitä säikähtäisi. Voimmehan tehdä sen hänen tietämättään. Minun kammarissani, kaikessa hiljaisuudessa. Jospa sitten... En uskalla kieltää. Tässä ei ole paljon takeita. Ja paha olisi, jos kuolisi ristimättä. Sängystä kuului kova nyyhkäys. Hän oli kuullut kaikki. Aarnold ja rouva kiiruhtivat hänen luokseen ja koettivat rauhoittaa. Se oli liian myöhäistä.

Aarnold tuli toisesta huoneesta. Rouvat heti vaikenivat ja tekivät hänelle tilaa. Selma toivoi häntä luokseen, mutta hän ei ennättänyt lähellekään, ennenkuin muutamat häntä pidättivät. Lehtori varmaankin antaa meille hyvän neuvon, he sanoivat. Missä suhteessa niin? Kuinka voimme ehkäistä juoppoutta täällä markkinoiden aikana? Jotain pitäisi meidän siinä suhteessa tehdä. Istukaa, hyvä lehtori.

Se nimi aika koski Selman korviin. Hän tuli kohta pahalle tuulelle, kun sen kuuli. Nytkin hän mitään virkkamatta veti kätensä pois ja aikoi lähteä samaa päätä takaisin omaa kammariinsa. Noh mitä se merkitsee? Aarnold katsoi taakseen. Kun sinulla ei ole aikaa. Puhuhan kumminkin. Mitä sinulla oli asiaa? Selma palasi hänen luokseen. Annista minä vaan ajattelin pikkuisen puhua.

Hän punastui, kun tuo vieras piika loi häneen silmänsä, sillä hän luki katseessa jonkunlaista pilkallista halveksimista. Arvatenkin tuo juttu leviäisi ympäri koko kaupungin, kaikki nauraisivat hänelle ja toiset rouvat ihmettelisivät hänen typeryyttään. Joitakuita aikoja oli kulunut, kun Aarnold eräänä päivänä sanoi, että heitä oli pyydetty illalla Laurelliin.

Selma tunsi kummallisen kouristuksen kurkussaan. Maitoon putosi kyynel hänen silmistään, mutta Aarnold ei sitä huomannut, söi vain vakavan näköisenä. Lopetettuaan hän antoi kellonsa Selmalle käteen. Herätä minut sitten, kun kello on kymmenen minuuttia vailla kolme. Hän lähti kammariinsa. Ei silittänyt poskea, ei suudellut, eikä lohduttanut häntä ainoallakaan sanalla.

Eikä hän puhunut sanaakaan koko matkalla, että. Ei puhunut kiusallakaan. Sillä hän tiesi varmaan, että Aarnold ei häntä rakastanut ja tiesi senkin, että jos hän nyt lapsivuoteessa kuolisi, ei Aarnold häntä ollenkaan surisi, vaan ottaisi heti toisen vaimon. Hänestä tuntui, kuin hän kävelisi vento vieraan miehen rinnalla. Jos olisi uskaltanut, kuinka mielellään hän olisi vetäissyt kätensä pois.

Kävellytti häntä nyt tosin, ja piti hänestä vähin huolta, mutta se oli kaikki vain tuon syntymättömän tähden hänen kohdussaan, ei hänen itsensä tähden, sen hän tiesi varmaan! Ja taas tuli kuva eteen hautausmaalta. Aarnold ja nuori rouva hänen kainalossaan. Selma koetti ottaa selkoa tuon naisen kasvoista. Mutta samassa Aarnold tuli sisään.

Aarnold sattui silloin parahiksi tulemaan ovesta. No noh!

Mutta jospa se onkin tyttö? Tyttö? Ei, poikaa minä toivon. Vaan jos nyt sittenkin vaikka Anna Liisan, minä en puutu siinä tapauksessa koko asiaan. Hän sanoi sen noin puoli leikillään, mutta Selmaa ei naurattanut. Ensimmäinen lapsi nyt varsinkin pitäisi olla poika, jatkoi Aarnold vielä. Siihen se juttu päättyi. Selma ei siitä lähtien enää nimen valinnalla vaivannut päätänsä.

Oli kysynyt Aarnoldilta kävisikö se laatuun. No, miksei, oli Aarnold vastannut. Voithan sinä orienteerata itseäsi yhden päivän. Sen vuoksi hän nyt olikin aivan huolettomana. Aikoja ennen aamiaista hän jo oli tuumannut valmiiksi, mitä määräsi laitettavaksi. Tänä päivänä keitetään lipeäkalaa ja hernesoppaa, hän ilmoitti Miinalle. Ei niitä saa ostaa lipeäkaloja täällä. Saa.