United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mikkoa kovin huvitti, että oli saanut »sitä herraakin pureskella», kuten hän itse kotiin päin ajellessaan mielihyvissään itsekseen virkkoi. Hän laski siinä, että jollei tämä olisi toivonut juuri hänen, Siikalahden Mikon, avulla pääsevänsä omistamaan puolta oluttehdasta, niin varmaan se olisi kimppuun käynyt ja ulos ajanut. Mielissään vihelteli hän hiljaa. Matka jatkui.

Silloin saa Lid-tynkkä vaan pureskella kynsiään hänen peräänsä! Sittenpä saa hän hävetä oikein luuta silmillä siitä, että hänellä on ollut niin suuria ajatuksia. Hah, hah, kyllä se nyt kuitenkin toisin käy! Ja Gunhilda nauroi ilosta. Nyt ei hän voinut olla sisällä, vaan meni ulos heikkalehtamaan ja mietiskeli mietiskelemistään, kunnes hän vihdoinkin pääsi ihan selville siitä, että asia oli niin.

"Itseni puolesta, nuori herra Wilding ja toisen puolesta en o'o koskaan puhunut enkä aiokaan vasta niin en huoli paljon ylöspidosta ja asunnosta, mutta jos teillä on halu ruokkia ja majauttaa minua, niin ottakaa. Minä pureskelen apettani yhtä hyvin kuin kukaan muukin, enkä huoli niin paljon siitä, missä minä sitä pureskelen, kuin siitä, mitä minä pureskelen ja kuinka paljon saan pureskella.

Ensimmäinen luento. Helsinki, 5 p: toukok. 1888. Björnson on pitänyt ensimmäisen luentonsa. Tulen juuri sieltä. Istun keinutuolissani poltellen ja tuumin sitä, mitä olen nähnyt ja kuullut. Aivot tietysti koettavat pureskella ja sulattaa kaikkea, mitä ovat saaneet vastaanottaa. Se ei ole suinkaan helppo tehtävä.

Sen ruumis oli vihreä, siivenpäät vaaleanpunaiset, otsa sininen ja rinta kullankarvainen. Mutta sillä oli väsyttävä tapa pureskella yöpuutaan, se raastoi irti höyheniään, siroitteli ympärilleen ulostuksiaan, pirskoitti kylpykuppinsa vettä; rouva Aubain, joka oli kyllästynyt siihen, lahjoitti sen ikipäiviksi Félicitélle. Hän ryhtyi sitä opettamaan; pian se toisteli: Kelpo poika!

Osa lehdistä oli murtunut eikä kelvannut syötäväksi, mutta toiset olivat keltaisia ja punaisia ja kelpasivat hätätilassa. Lehmät koettivat syödä mustikanvarsia. Ne olivat sitkeitä pureskella; ne maistuivat samalla tavoin, kuin köyhille ihmisille perunankuoret. Hui, miten tuuli oli kylmä! Se puisti köyhän Syynen ohutta ja lyhyttä hametta ja puhalsi ihan sieluun asti.

Osaatpa sinä, Mailiisa, kääntää toisen puheet! Sydämen kyllyydestä suu puhuu... Ei kinailla suotta. Täytyy lähteä sitä orittakin katsomaan: se on aina niin levoton oudoissa paikoissa. Niin hevonen ... kuin isäntäkin! Se kun yrittelee pilttuun laitaa pureskella ... täytyy mennä rauhoittamaan...

Kun näki olevan reessä, Sitä syökäri syleili, Sitä anoi ahkerasti, Pyysi pystössä käsinni. Minä mies sanoin hänelle, Puheskelin puolestani: 'En saata evästä panna Tyköäni, ystäväni, Poijes matkan pitkän päässä. Kylläpä täällä tarvitseepi Pureskella porvarissa'. Veipä sittekin väkisin, Sen kanssa meni sisälle, Vielä kiitti kinttujansa, Hyvin kosti kynsiänsä.

Täällä voi elää ainoastaan muutamat eläimet, nimittäin kamelikurki, antilopi, rhinoceros ja lammas; senpätähden Buschmanit metsästävätkin sisiliskoja, käärmeitä, heinäsirkkoja ja muurahaisia. He voivat päiväkausia olla juomatta, kun vaan saavat nesteisiä kasveja pureskella. Heillä ei ole minkäänlaista erityistä asumusta, vaan viettävät yönsä koloissa ja puiden oksilla.

Katsoppa tuota mökkiä, mihin se tiensä otti!" sanoi jäätehinen harmistuneena. Silloin näkyi lumessa pieni musta esine. Jäätehinen otti sen ylös, katseli puolelta ja toiselta sekä pisti vihdoin suuhunsa, alkaen sitä pureskella. Sepä se vasta sitkeää poronpaistia on ollut, tuumiskeli hän, lieneekin se jo kauan tässä maannut ja kuivanut päivänpaisteessa. "Luultavasti", sanoi mustapeikko.