Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Hän pani lautasen pois, vaipui tuolin reunalle ja alkoi kuivata silmiään ja pureskella huuliaan, jotka värähtelivät omituisella tavalla hänen taistellessaan itkua vastaan. »Knut tarkoittaa » alkoi Holt ja katsoi levottomasti poikaan, joka samassa puuttui iloisesti puheeseen: » että meidän tänä iltana pitää juoda lasi viiniä yhdessä, meidän kolmen.» »Aivan niin.
Hän otti esille juuri surkeat epäkohdat ja silmät tottumattomissa rypyissä luki vielä kerran alusta alkaen siihen saakka mihin kirjotus oli keskeytetty, piirsi sitten jatkoksi muutamia ankaroita sanoja, sitten pari vielä kovempaa, ja yhä tuimempaa jatkoa miettiessään alkoi kynänpäätä pureskella. Mutta tällöin hänen katseensa vähitellen kohdistui yhteen kohti.
Ei minua peloita yhtään, kun vasikka nousee ja köyristää selkänsä ja venytteleikse ja nostaa häntäänsä. Uskallanpa koetella sen turpaakin ja antaa sen nuolaista kättäni. Lampaat ovat kuin vertaisia, melkein kuin leikkitovereita. Tekisi mieleni heidän mielikseen pureskella kerppuja yhdessä heidän kanssaan, ne ovat varmaan makeinta ruokaa maailmassa. Kana makaa seimessä.
Söisitkö sinä kaikessa rauhassa loimuavan takkavalkean ääressä ja ajattelisit tätä sairasta poika raukkaa, joka saa liejussa viruen viluissaan ja nälissään pureskella sormiaan?
Silloin näki hän maassa pienen mustan esineen lumessa. Hän otti sen ylös, katseli sitä joka sivulta, pisti sen suuhunsa ja alkoi pureskella sitä. Se oli sitkeä poronliha palanen, sanoi hän, se on varmaankin kauan saanut kuivaa auringossa. Luultavasti, vastasi mustakeijukainen. Muutoin nimittävät ihmiset tuota kumikalossiksi. Sen on joku matkustavainen hukannut lumeen.
Kun näki olevan reessä, Sitä syökäri syleili, Sitä anoi ahkerasti, Pyysi pystössä käsinni. Minä mies sanoin hänelle, Puheskelin puolestani: 'En saata evästä panna Tyköäni, ystäväni, Poijes matkan pitkän päässä. Kylläpä täälläi tarvitseepi Pureskella porvarissa. Veipä sittenkin väkisin, Vielä kiitti kinttujansa, Hyvin kosti kynsiänsä.
Osa lehdistä oli mustunut, eikä kelvannut syötäväksi, toiset, kellertävät ja punertavat, saattoivat juuri hätätilassa mennä mukiin. Lehmät koettelivat mustikan varsia, olivatpa ne sitkeitä pureskella; se oli samaa, kuin köyhillä ihmisillä perunankuorten syönti. Huu, kuinka tuuli oli kylmä! Se tarttui tuohon ohueen ja lyhyeen hamerisaan ja puhalsi köyhää Syyne rukkaa paljaalle iholle.
EERO. Nahoista saamme vaatteet, mutta liha, verinen, höyryävä liha olkoon ainoa ruokamme; suolaa ja leipää eivät tarvitse apinat ja papiaanit metsässä. LAURI. Niin tuumailen ja kerran teen. TIMO. Ottakaamme asia harkittavaksi juuresta jaksain. Miksi emme taitaisi pureskella metsässäkin suolaa ja leipää? Miks' emme? Mutta Eero on irvihammas, aina tiellämme, aina pitkänä kantona kaskessamme.
Turha taika on, luulla siitä sairaalle apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän.
Päivän Sana
Muut Etsivät