United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja nyt sinun täytyy, oikea kätesi kädessäni vannoa seuraavin sanoin: 'Sen maan nimessä, jolla elämme, niiden luonnonvoimien nimessä, jotka elämää säilyttävät ja jotka sen voivat tuhota Orkuksen, kaikkikostavan olympolaisen Jupiterin, kaikkinäkevän nimessä vannon rehellisesti täyttäväni minulle uskotun tehtävän ja jättäväni tämän kirjeen Sallustuksen omiin käsiin!
Kautta kuun, kaikkien taikurien suojelijan, kautta Orkuksen, jossa kosto asustaa minä kiroon sinut! ja sinä olet kirottu! Lakastukoon lempesi halveksittakoon nimeäsi helvetinvoimat merkitkööt sinut kuivukoon ja kuihtukoon sydämesi muistukoot viimeisellä hetkelläsi mieleesi Vesuviuksen tietäjän ennustukset!
Mutta vaikka hänen äänensä kylmältä kajahti, niin ei hän itse kuitenkaan ollut kylmä ja tunnoton, kuin Orkuksen haamut, jota tämä hänen rintaansa ahdistava paikka pyhän savuntuoksuineen muistutti, sillä hän oli tuntenut, että Klean sormet hänen niitä koskettaessaan vapisivat, ja kuin hän Kleaa auttaakseen, lähestyi aivan lähelle häntä, silloin Klean sydän oli tykyttänyt yhtä nopeasti ja kiivaasti kuin hänenkin.
Ma uhmaan yötä Orkuksen ja kateen silmän taikaa, ma lemmin Moiraa mainehen ja kuolon yhtäaikaa! Emme me taistele vaimojen vuoksi vaimomme kulkevat vierailla teillä. Emme me taistele lastemme vuoksi oudot on uskot ja aattehet heillä. Emme me kodin vuoks vuodata verta sammale peittää sen rauniot kerta. Emme me kultaa ja saalista halaa aika sen ruosteen kuonalla valaa.
Hän kohotti kätensä; hänen korkealla otsallaan ja hallitsijanpiirteissään oli jotakin kuvaamattoman juhlallista ja käskevää. »Katsokaa!» hän jyrähti ukkosenäänellä, joka kaikui selvänä joukon tohinan yli, »katsokaa, kuinka jumalat suojelevat viatonta! Kostavan Orkuksen liekit kohoavat syyttäjäni väärää todistusta vastaan!»
Pyhintä hän loukannut on maan päällä, herjannut hellintä puolisoansa, mi kaikk' hälle antoi. Astu vaan tietäsi rikosten viittoamaa, ja koska sun Haadeen rautakäs' tempaa, käy, lempeä etsi Orkuksen yöstä ja suutele varjoja kuoleman maan!
Minun henkeni kuiskii toivoa; se liitää ihastuneena uhkaavien hetkien yli, se uneksii tulevaisuudesta sen oma rohkeus on sen paras ennustaja. Jos minä niin äkkiä ja pian tuhoutuisin, niin kuoleman varjo synkentäisi minut ja minä tuntisin kamottavan kohtaloni esimakua. Minun henkeni ilmaisisi suruna ja huolena ennakolta kauhean Orkuksen läheisyyden.