United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mies vieras salolta saapuu, oppia outoa puhuvi Karjalan kuninkahasta, orjien vapaudesta itse kohta vangitahan. Kuka on Karjalan kuningas? Tuoko lapsi? Lautan lapsi? Mahdotonta? Väinämökö? Hän on sankari väkevä. Ei oo heikko Ruotuskana. Kuka ties, kuningatarna ei olis olla hullumpata? Vaan jos nyt todella onpi, niinkuin luulen, porton poika tään talon isän tekoa niin hän on kuninkaan isä.
Luuletteko te, että tähti Sirius loistaa kirkkaammalla valolla, jos muut tähdet sammuisit? Se on pilttien usko. Niin kavahtakaat orjien tapaa ja pilttien uskoa, kun te annatte yli-ihmisen teissänne kasvaa! Ken tietää, jos hän, joka hänensä suurimmaksi luulee, on suurin?
Chilon, joka oli aika pelkuri, katsahti Vinitiukseen ja huomasi samassa silmänräpäyksessä, että ainoa varomaton sana auttamattomasti tuottaisi hänelle turmion. "Minä etsin häntä ja löydän hänet!" virkkoi hän kiireesti. Molemmat vaikenivat, eikä vähään aikaan kuulunut muuta kuin Vinitiuksen hätäinen hengitys ja etäältä puutarhassa työskentelevien orjien laulu.
Lappalaisten lapsellisen, mielinkielin olevan, puoliks neapolitaanisen olennon tekevät usein, lappalaisia halveksivat silmät orjien ryömiväksi nöyryydeksi.
Romalaisten orjien tila oli sekä parempi että huonompi kuin nyt. Ei ollut päältä nähden mitään eroitusta heidän ja heidän isäntänsä välillä. Heillä oli usein, niinkuin Isaakilla, suuret tiedot ja erinomaiset luonnon lahjat ja kaikissa tiedollisissa harjoituksissa olivat he isäntäänsä paljon etevämmät. Orjilla oli usein korkea sivistys ja mitä siistikkäin käytöstapa.
Kun Caesar oli Roomassa, olisi tosin huhu sinun muuttamisestasi orjien kautta voinut ehtiä Palatinukselle, sattua hänen korviinsa ja kääntää hänen huomionsa sinuun. Silloin ehkä olisi voinut seurata rangaistus siitä, että olit uskaltanut vastustaa Caesarin tahtoa. Mutta hän viipyy kauan Antiumissa ja kun hän palaa Roomaan, ovat orjat jo aikoja sitten lakanneet puhumasta siitä asiasta.
Ainoastaan Antin kuullaan joskus ystävällisesti puhuttelevan nuorikkoa, mutta hänkin saa siitä vaimoltansa aika nuhteita. Oi vaivainen olento, parempi olisi sinun ollut Kalmulle jäädä, kuin olla täällä orjana. Orjat eivät tiedä muuta elämää kuin orjien, se on aikojen kuluessa käynyt heille kaikkien rakkahimmaksi.
Tai koska olen minä teille sanonut, että teidän on lyöminen ja polkeminen niitä, jotka teidän kanssanne vallasta kilvoittelevat? Se on orjien tapa. Kääntäkäät katseenne alas metsän puoleen, kussa monet latvat yli toistensa kohoovat! Tuleeko korkea puu korkeammaksi, jos matalat puut alaslyödään? Eli nostakaat silmänne ylös tuhansia, aina satoja tuhansia tähtiä kohti, jotka avaruudessa tuikkivat!
Nydia väänteli käsiään. »Eikö siis ole yhtään toivoa?» »Ei, ei pakoonpäästä, ennenkuin Arbakes sallii.» »Hyvä», Nydia sanoi nopeasti, »ethän kieltäydy viemästä minulta muuatta kirjettä. Isäntäsi ei liene sitä kieltänyt.» »Kenelle?» »Preetorille.» »Lakimiehelle? En en voi. Minut haastettaisiin todistajaksi, ja minä tiedän, mitä se on. Orjien tutkiminen on aina piinapenkkiä.»
Hän käytti saamaansa vapautta riistäytymällä irti niiden orjien hoivasta, jotka oli häntä palvelemaan määrätty. Nytkin niinkuin aijemmin suojattomina päivinäänkin hän kulki yksin vilkkaita katuja pitkin ainoana ohjaajanaan ohut sauvansa.