United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ilolaulun edellä käy vanhimmassa painoksessa, jota el liene enää tallella kuin yksi ainoa kappale yliopiston kirjastossa, paitse nimilehteä ja dedikationia lyhyt esipuhe Jumalan tuntemisesta ja vanhurskaudesta; loppu tästä esipuheesta puuttuu.
Tunnetko sinä sen sievän laulun, jonka tekijää, armasta, hyvää piispa Franzénia, koko Ruotsi ja koko Suomi rakastaa, ja oletko sinä nähnyt hänen ihanain lauluinsa neljännen osan nimilehteä? Siinä näemme me piirrettynä lunta pitkin porollansa ajelevan lappalaispojan, ja hän se juuri on Sampo Lappalainen.
Sen luo päästyänsä, huomasi hän sen olevan täynnä vanhoja kirjoja. Oitis rupesi hän purkamaan ja tarkastelemaan sitä. Eipäs aikaakaan kuin sieltä hänen käteensä tuli tomuiseen koteloon pistetty paksu kirja. Heti aavisti hän, että se oli hänen etsittävänsä. Hätäisesti sivalsi hän kirjan kotelosta ja silmäsi sen nimilehteä.
Punat nousevat taas sinun poskilles, Lyö valtimo virkumpaan, Ja nuorelta kyllä sä näytät taas Mut yöllisen hetken vaan! Paris 1/4 1890. Ja äärehen pöydän hän istahtaa Ja kirjahan uuteen tarttuu Nimilehteä ensiksi katsahtaa: Kovin kirjailijoita jo karttuu! Ken vain saa lausehet jäljekkään, Kirjailija on muka mielestään.
Makaava nousi puoleksi ja laski kirjan pöydälle viereensä. Lääkärin silmä katseli sen nimilehteä. Se oli Don Quixote. Oi! se on taskukirjani ja veitseni. Kiitoksia paljon. Minä kaipasin niitä aamulla! Kun lääkärille ei tarjottu tuolia, otti hän semmoisen itse. Kartanon-omistaja katseli häntä vähän epäillen, vaan tarttui kohta taas kirjaan ja rupesi koiraa silittämään.
Kirjankauppias otti pöydältään pienen siistin kirjan yksinkertaisessa siteessä, ojensi sen vieraalle näyttäen nimilehteä: Kunnioitettavan herran John Harkerin marttyri-kuolema Uudessa Seelandissa. Kertonut eräs entinen seurakuntalaisensa. Wilding laski kirjan jälleen pöydälle. "Pyydän anteeksi" sanoi hän, ajatellen ehkä omaa marttyriyyttänsä.
Minua olisi kovin haluttanut kysyä provessorilta: mitä kirjaa provessori noin hartaasti ja tarkasti lukee? Hän olisi vastannut: "Juliaa" tahi joutunut hämilleen ja hakenut kirjan nimilehteä, mikä temppu olisi näyttänyt hyvin epäiltävältä, nimittäin kirjan lukemisen suhteen.
Minä vilkasin kirjan nimilehteä; se oli joku ranskalainen romaani. Ainakaan en saata kiittää teidän vaalianne, huomautin minä. Mitä minun siis pitää lukeman! huudahti hän ja lisäsi, heitettyänsä kirjan pöydälle: parempi on siis, että lähden hulluttelemaan, ja juoksi ulos puutarhaan. Saman päivän illalla minä luin Gagin'ille "Hermann und Dorothea'a."
Hän täytti miehen tehtävän, hän näytti meille selvähän, kuin elää kunnon mies. Hän muille aina rauhan soi ja leipätiensä varman loi tee niin, oot kunnon mies!" Ja ääreen pöydän hän istahtaa ja kirjahan uuteen tarttuu nimilehteä ensiksi katsahtaa: kovin kirjailijoita jo karttuu! Ken vain saa lausehet jäljekkään, kirjailija on muka mielestään.
Tuntui siltä kuin kaikki olisi yhtäkaikki, kun hän vaan saisi vielä käsiinsä tuon rakkaan muiston, jolle hän vasta hiljan oli oppinut arvoa antamaan. Näitä kapteenin miettiessä astui Tiina huoneesen. "Löysitkö?" kysyi kapteeni hätäisesti. "Löysin. Tässä se on", sanoi Tiina, ojentaen samassa kirjan kapteenille. Pikimmältään silmäsi kapteeni nimilehteä. Aivan oikein.