United States or Kosovo ? Vote for the TOP Country of the Week !
"En" yski lukkari, "tänään oli niin kaunis ilma, ja sitten minun vanha takkini rupee jo huonolta näyttämään, näetkös". Bergit kääntyi pois, sillä hän töin tuskin taisi olla nauramatta. "Onko sinulla ollut hyvä onni kalassa tänään", aloitti Per taas ja nipisti samassa vähän Bergit'in käsivartta, "nä'in että sinulla oli koukkuja järvessä". "Ei juuri!
Oikea vähäinen puinen peräkeula oli liitetty siihen; ja tämä taideteos, jossa maalarin ja salvumiehen käsi-alat yhdistyivät, oli mielestäni mitä parhaita aarteita mailma ikinä voi esiin tuoda. Katto-orsiin oli lyöty muutamia koukkuja, joitten tarkoitusta minä en silloin arvannut.
Sitte laskeusi hän kyykylleen lattialle ja siinä asemassa rupesi hyppimään kummallisia hyppyjä sekä koukkuja, joita tehdessään hän kulki ympäri lattiaa, samassa harakan lailla räkättäen. "Fabiani on tänään oikein iloisella tuulella, mutta hänellä onkin, luulen mä, rahan ansiota", sanoi talon isäntä nauraen.
Yht'aikaa oppivat he enon poikien kanssa tottelemattomiksi vanhemmilleen ja muille ihmisille, yht'aikaa viekkaiksi valhettelioiksi ja tekemään kaikenlaisia konnan koukkuja. Yht'aikaa oppivat he kiroilemaan, vannomaan ja tappelemaan ja mikä vielä surkeampi: juomaan ja varastelemaan, ja noiden nepainten väli oli ystävyyden väli, oli erottamaton.
He tiesit, kuinka toimitit. NIKO. Sen tiesit; mutta kulta on multa. Sinä Kristos saat; naittajas on tässä. Sua himoon nähdä, Jaana-kynäsein. EERIKKI. Seuraa minua, niin pääset kyydillä, mutta tiellä viivymme toki kaksi tahi kolme päivää. Asiaini tähden täytyy mun koukku tehdä! NIKO. Suoraan kotokylää kohden koukkuja tekemättä! Nyt, toverini, hyvästi!
Kaksi miestä, toinen jotenkin ijäkäs, toinen nuorempi, noin kahdeksantoista vuoden vanha, astui ulos. He kantoivat yhdessä pientä ympyriäistä ruskeata pajukoppaa, josta useoita nuoranpäitä riippui alas. Sen yläreunaan, joka oli korkista, oli vieretysten asetettu lukemattomia ongen koukkuja, joihin oli pujoiteltu matoja ja isompien kalojen tähteitä syötiksi.
Soudatko sinä Leppälahdelle asti tänään, kysyi äiti, kun Tauno päivällisen jälkeen kantoi pyydyksiään rantaan. Enpä tiedä. Kyllähän näitä koukkuja sinnekin asti riittäisi, ja hyvät kaislikot siellä on. Miksi niin?
JUHANI. Ota sitten vaikka minunkin ämpäristäni, mutta jätäppäs ainakin puolet jäljelle. LAURI. Eero! Sinä riivattu, katso etten viskaise sinua parvelta alas. AAPO. Mitä konsteja ja koukkuja on teillä siellä nurkassa, te kaksi? JUHANI. Mitä närinää siellä? Häh? LAURI. Toista selkään puhaltelee. AAPO. Siivosti vaan, Eero! JUHANI. Heh, vihakiiski.
Ja vaikka menen itse mukana Rääveliin paalit kauppaamaan ja rahat vaihtamaan. Paukautan sen heille sittenkin! Hän kaatoi viiteen kuppiin: Söderlingille, ukille, Hannalle, Helgalle ja Kallelle ... siinä ne olivat kupit rivissä kuin pääskynpojat orrella. Käy, Hanna, kutsu miehet kahville. Söderling ja Kalle istuivat kala-aitan edessä, koukkuja täyttämässä.
Vaan ei aikaakaan, niin veti hän sen takaisin jälleen, kun pää täynnä koukkuja ja korkinkappaleita pistäytyi ovesta sisään. "God dam!" sanoi englantilainen, havaitessaan lukkarin, ja astui askeleen taaksepäin. Lukkari seisoi ja kumarsi yhtä mittaa ja aloitti kohta hienompaa puhetta: "Nils Torgersen, lukkari, teidän palveluksessanne".