United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivälläkin oli se liikkeessä ja etsi kadonneita omaisiaan. Eräänä yönä oli se syönyt kovasti myrkytettyä koiranpenikkaa, ja kun sittemmin kovan lumentulon perästä jälkiä ei enää voitu löytää, otaksuttiin sen heittäyneen kuolemaan johonkin syrjäiseen soppeen.
Minä en epäillyt enää ollenkaan isännän luotettavaisuutta ja suostuin mielihyvin hänen ehdotukseensa. Lähdimme siis oitis matkaan. Isäntä itse nousi hevosen selkään, mutta minä kävelin hänen rinnallaan ja kannoin käsivarrellani koiranpenikkaa. Perille tultuamme menin isännän kanssa kapteenin luokse, missä meille tarjottiin ryypyt.
Vaikka minä siihen asti turhaan olin kärtellyt itselleni koiranpenikkaa koska sisareni oli saanut kissanpojan ei pyyntöni nyt kohdannutkaan vakavampaa vastarintaa, ei vanhempieni puolelta eikä Piekäisenkään, joka sanoi heti: »Saathan sen, rakin, kun vain jäänee». Olin varma siitä, että Otti jää, kun vain saa luvan.
Nyt palvelustyttö pyysi häntä hukuttamaan pari koiranpenikkaa, joita kauppiaan iso metsäkoiranarttu ei saanut enää pitää. Ne olivat nyt liian suuria ja vaativat ruokaa, mutta talon rouva ei tahtonut niitä ottaa elätettäviksi. Pekka kysyi, saisiko hän itse pitää penikat.
Vaan sitähän ei sovi sanoa!» »Ja miksikä ei, jos se kerran totta on?» »Siksi, ettei tässä ole kysymys totuudesta, vaan hyvinkasvatetuista lapsista, joille haikara tuopi veljet ja sisaret ja aapiskirjan kukko lahjottaa pikkulantit», jatkoi hän miltei karmivan ivallisesti. »Rakkaus, sehän on pieni kiltti lapsi, jota me kasvatamme ja koulutamme kuin koiranpenikkaa suokaa anteeksi ruma sana!
»Elä sinä lorise tyhjää, kun ei ymmärrä kuitenkaan», myrähti Vimpari ja leikinsekaisesti marmatti lisäksi: »Jos lastakin apattaisi kuin koiranpenikkaa, niin siitä tulisi vanhemmiten niin niuharuokainen, ettei se söisi kuin vähän tyhjää. Millä keinoin ne sitten saisivat komean virkamahan? Saatko päähäsi?»
Eräänä päivänä näimme Fredrik ja minä miten Rudolf ratsastuspiiskalla armahtamatta löi kahta ulvovaa koiranpenikkaa. Tuo on kavala italialainen, sanoi hän, lyöden yhtä eläinraukkaa aika tavalla, ja tuo uusi lyönti on ilkeä tanskalainen. Fredrik kiskaisi ruoskan poikasen kädestä: Ja tämä on sydämetön itävaltalainen sanoi hän, lyöden pari kertaa aika lailla Rudolfia selkään.
Lähden talosta täytyi minun harmikseni kantaa erään venäläisen kapteenin koiranpenikkaa käsivarrellani, ja Mikkeli ratsasti hevosellaan perässä. Kun sitten olin saanut asiani toimitetuksi, s. o. olin nähnyt sinne sijoitetun sotajoukon, saattoi Mikkeli minua torppaan, joka kuului Lähden kartanon alle.
Senpätähden kiusasi ja ärsytti Kalle tuota halveksittua samalla mielellä kuin joku ärsyttää koiranpenikkaa ja suuttuu siitä, jos tuo puree liika rajusti. Samalta kannalta katseli asiaa Mattilan isäntä väki, ja sitä myöten menettelivät muutkin, ajattelematta asiaa sen syvemmin.