United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viimeskin kun hän kävi Kolkkilassa, oli Kolkki ottanut Eskon niskasta kiinni ja paiskannut hänen ulos huoneesta; Kolkki on itse ylpeys", vastusteli Katru. "Mitä emo edellä, sitä penikat perässä, sanoo sananlasku ja niinpä on taitanut käydä tässäkin.
Niin olikin, sinne ne yhä loittonivat, sen hän kuuli toisesta toitahduksesta, joka jo oli paljon kauempana, ja kun torvi kolmannen kerran törähti, tuli ääni jo toisen kukkulan juurelta, jonka rinteessä luola oli. Hännänpää liikahti salamyhkäisesti ... entäpä jos nyt löytävät luolan ja penikat?
Ennenkuin lähtivät paluu-matkalle, nylki Herkules tapetuilta jaguareilta kauniin, täplikkään taljan ja tappoi penikat, joita koirat jo olivat puolikuolleiksi purreet. Taluttaen Emmerichiä terveestä käsivarresta ja voimiansa myöten häntä tukien, lähti hän sitte paluumatkalle herra Vanderstratenin kartanoon. SEITSEM
"Voi Lauri, miks'et osta lapsille" "Hiljaa, akka, tai saat vasten kuonoasi, että hampaat kalisevat", karjasi Lauri ja löi nyrkkinsä rahiin, niin että lapset, joita makasi neljä lattialla, heräsivät. Yksi heistä rupesi itkemään. "Suu kiinni, penikat!" huusi Lauri. "Säästäkää aamuvirtenne siksi kunnes olen ulkona". Hän puki nyt yllensä, ja rupesi syömään.
Sitä saapi sen kuulla tekevän kovilla pakkasilla, nälän ahdistaessa ja kun siltä on penikat ryöstetty. Kun sudet kulkevat laumoissa, saapi havaita, että ne lumessa astuvat toistensa jälkiin; joten näyttää, kuin olisi vain yksi susi kulkenut. Kovemmilla teillä eivät ne näin varovaisia ole. Suden elin-ajan arvellaan kestävän noin viisitoista, toisinaan kaksikymmentäkin vuotta.
Jos hän nyt pujahtaa pesän suusta sisään ja kohta ulos toisesta, joka on vähän tuonnempana, hänen oma tekemänsä varareikä, jota eivät muut tunne, törmäävät koirat jälestä, luulevat hänen luolaan piiloutuneen, jäävät siihen kaivamaan, ja silloin hän... Mutta eukko ja penikat? Vaan ehkeivät olekaan enää siellä, luultavasti ovat jo muille maille loitonneet ... mutta jos ovat, niin olkoot...
Itämainen sotilas, kohoten jalustimissa ja keihästään ilmassa heilutellen, vastasi: "epäilenpä suuresti löytäväni ketään, ristinmerkki hartioillaan, joka kanssani haluaisi ruveta dsherridin heittoon". "Sitä en takaa", ritari vastasi, "vaikka leirissämme löytyy espanjalaisia, jotka ovat hyvin harjaantuneita teidän itämaiseen keihäänheittotapaan". "Koirat ja koirain penikat!" huudahti saraceni.
Härisi ja riiteli ja yllytti penikoita isäänsä vastaan ja viimein rupesi vihaamaan ja tappelua tekemään, kun penikat alkoivat kyetä itse ruokaansa hankkimaan. Tuskinpa olisi enää suvainnut samassa luolassakaan asumaan, pois olisi kai pitänyt koko seudulta kaikota. Eilen ne olivat yhteisestä tuumasta viimeisen vihansa purkaneet.
Kuuma, pahanhajuinen ilma löyhkäsi heitä vastaan, kohta kun ovi avattiin. Tiina Katri oli läkähtyä; hän pani esiliinan-nurkan monin kerroin suun ja sieramien eteen. Lapset itkivät ja juonittelivat. »Olettekos hiljaa, penikat!» huusi yksi vaimoista kimeällä äänellä. Suuremmat taukosivat, ja jäivät katselemaan tulijoita; mutta pienemmät yhä kitisivät.
Ei niissä ole miehuutta ollenkaan. Sekä sinua että minua he ovat raapineet kuin kissan penikat, mutta siinä kaikki. Kuka saattoikaan aavistaa, että sinä olisit niin julma heille, vastasi Wojtek, joka oli nähnyt Bartekin urhotyöt ja nyt alkoi katsella häntä toisilla silmillä. Kuka ei olisikaan nähnyt noita urhotöitä! Kaikki rykmentin sotamiehet ja suurin osa upseeria.