United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Yksi oli joukossa kumminkin, joka ei säikähtänyt humalaista naista nähdessään, se oli talon vanha keittäjätär; hänellä oli viinipullo kaapissaan, josta hän kaatoi täydet ryypyt Elsalle ja Liisalle, molemmille uusille tulokkaille. Liisa maistoi kohta pikarin pohjaan asti, vaan Elsa ei huolinut ensinkään.

Ja mie kuu luulin, että Vappu, Se roisto, tuisi. ANNA. Vappu? HALONEN. Juuri hän. Kentiesi oot sen kohdannut? ANNA. Oon kyllä, Hän ryypyt runsaat otti Liuhtarissa, Ja parhaallansa, luulen, selväksi Nyt makaa itsensä. HALONEN. No hittoa! Vaan malta, ämmä, kyllä sinun näytän! ANNA. Täss' luonas saanko hetken huovahtaa? Kenties' on sulla myöskin leipäpala Ja vettä antaa kerjäläiselle?

Ja kuin emo lapseen, Lotta se loi hänehen yhä katseitaan, kuin ryypyt, jotka hän muille soi, ois aikonut hällen vaan. Mut kun syvemmän yhä vaipui tää suru-untensa heimoihin, ei eukko se malttanut enempää, pojan luoksehen kutsuikin. "Tule", eukon ääni se värvähtää, "viel' löytyä tilkkanen vois; juo, poikani, huolta se lieventää, sitä tarve nyt kaikkein ois!" "Ujoksut? Mitä vielä!

Molemmat venheet rantautuvat vähitellen. Koetetaan yhä edelleen pysyä hyvällä tuulella, otetaan esille eväät, kosteat ja kuivat, ryypyt, kinkkuleikkeleet, juustot, sardiinisäilykkeet, oluet ja portterit. Ja kyllähän ne maistuivat ja kahvi ja tupakka päälle. Ja onhan ilta suurenmoisen ihana. Korkeat rannat kuvastuvat tyyneen veteen. Käki kukkuu, laulurastaat helähyttelevät pitkin rantoja.

Mutta ukko Koponen uskoi, että juomanlaskija oli pistänyt lompakon talteensa, joka olikin kaikista rauhallisin, laski vaan lasia täyteen ja muistutti ryyppyjen väliä liian pitkiksi, kehotti ottamaan ja lupasi sitten löytyvän lompakon, kun ryypyt kallistetaan lompakon muistoksi. Tehtiin juomanlaskijan esityksen mukaan, että lompakon maljat kallistettiin tyhjäksi.

Ja kun herrat tarjoovat aina muuttoaikana ryypyt sillä se huonekalujen nosteleminen on niin raskas, ett'ei muulla kuin viinalla yksin käy päinsä, niin sitä tulee ryypiskellyksi liian paljon. Talon isäntä lupasi sanoa meidät ylös ja ottaa hevosen hyyryvelasta takavarikkoon. Ei sitä vähästä tahdo saada maksetuksi. Oskarkaan ei anna paljoa kotiin kun ne kirjaltajat juovat kaikki.

Ethän ole enää mikään lapsi, ett'et voisi väkevämpääkin maistaa, sanoi hän, kun kaasi minulle välistä rommia kahvin sekaan taikka antoi kylmän ryypyn. Olin silloin täyttänyt kaksikymmentä vuotta. Ja olinhan väkeviin jo ennenkin tutustunut, vaikk'ei niitä Kesusvaarassa suvaittu. Tiesivät ne ryypyt panna veren vinkeästi liikkeelle, ett'ei kieli kiihkoja peitellyt.

"Kyllä minä sinulle ryypyt annan, jos et nyt vain lähde!" Mutta se oli öljyä valkeaan: Tuorila rupesi haukkumaan Liisaa ja emäntä ja Tiltakin tulivat hänelle avuksi.

Semmoista summaa sinä et ole eläissäsi nähnytkään... Vai Ei vastausta. »Viidettä sataa markkaa ... ja puolet otin, toisen puolen jätin sinne... Kysyi se itse Pärpuumi konttoristiltä, että onko se tämä sen Rantalan isännän poika, sen Juho Erkki Huotarisen?... On kai, sanoi risti, ja minä sanoin, että on se. Ryypyt ja sikarit ne läksi ja se sotkamolainenkin sai siinä sivussa.

TOPPO. Mutta eukkosi, eikö hän ole toista mieltä? RISTO. Vastoin lakia ja oikeutta maassa? Ehei! Ei sitä niin sentään. Elä maassa maan tavalla, taikka maasta pois. Näetkös, kuinka hän minua pelkää. Piiloittelee ja hiipii pakoon kuin varas juuri. Todistus siitä, että hänellä on rahaa. Malta vähäisen, Toppo, kohta saamme ryypyt. TOPPO. Jokohan tuo tottakin onnistuu. En minä vain vaimon sijassa