United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun uskollisna kättän' nokit hiljoin, Siin' istut iloiten, Mun huolen' silloin palkitset sä viljoin Ja olet kaunoinen. Elosi kevätpäivää sulostella Koen huolin hellivin, Ja hautas kaunistan ma kukkasella Ja kastan kyynelin. Hautaus. Templitornin kolkot kellot soivat, Mustat saatot kalmistolle toivat Elon kevähästä nuorukaista Tuonen kaatamaista.
"Mikä häntä nyt vaivasi?... Pukeutua hienoksi! Ahaa! hän oli peloissaan siitä, että minä menisin kanunamiehelle!" Omituisen ahdistavalla tunteella kulki hän katua iltapuolella kevätpäivää auringon vielä kimeltäessä yhteen ja toiseen ullakkoikkunaan. Mäellä pisti elävä ruoho esille kosteasta maasta, ja maitiaiset paistoivat keltaiselta kuin pikku auringot veistämön vallilta.
Oli hänestä tosiaan usein vähän huoliakin, kun hän oli niin vilkas ja monesti teki ajattelemattomuudessa pieniä urhotöitä, jotka eivät koulupojalle sopineet; mutta jos hän olikin pieni pilvenhattarani, oli hän myöskin auringonsäteeni, ja häntä kaipaan kuten kadonnutta kevätpäivää. Sakki kysyi, saisiko hän mennä kertomaan Jojun vanhemmille, mitä kirjeessä oli. Kyllä, mene vain.
Minne rantaan tullet, tiesi kulkee Kukkain kesken vaan. Niinkuin kevätpäivää majat armaat Sinua tervehtää, Kaiullansa Suomen vuoret harmaat, Niinkuin ystävää. Vanhuksen kotiintulo. Kuin muuttolintu talvipäiväin jälkeen palaa Kotinsa lammellen, Niin luokses, synnyinlaakso, tullen, rauhaa halaan Lapsuuden mennehen.
Hän Jumalata kiitteli Vapauden riemussa. Hän lauloi, eikä tietänyt, Kuin kauaks' äänens' soi, Kun kiivas luoti lensi nyt Ja surman hälle toi. Mit itket? Suotta kyynele Nyt on. Ken auringon Loistossa laulaen kuoli, se Elää, vaikk' kuollut on. Suv'illan kirkkaan sulohon On kuolo herttainen. Kun silmä tähtää valohon Laulaja miekkoinen! Keväällä vuonna 1882. Oi, kevätpäivää helteistä!