United States or Nauru ? Vote for the TOP Country of the Week !
On vapaudenpäivästäs sana hiihdetty salosta saloon: koko kansa sun seuraa jälkiäs, joka sydän on syttynyt paloon. On sinuun kansa katsonut surun, tuskan päivänänsä: veri usein on taljasi tahrannut, ei häpeä ikänänsä. Nyt takanas kulkevan miljoonain nään loistos ja kunnias tiellä, sydän yks, veri yks on heillä vain, vala yksi veressä heillä. Sinä Suomen Leijona, mahtias ei enää maahan syöstä.
Siks sua etsinyt oon, Runotar, ja sun jälkiäs seuraan, kuuntelen kutsuas sun kaikista äänistä maan, että mun rintani kautt' olet antanut maailman soida, tuskien tuskan ja myös riemujen kaikkeuden, että mun kaipuuksein olet antanut luotujen kaipuun, niin että yhtä ma oon kaiken kanssa mi on koskaan kärsinyt, toivonut, sortunut auringon alla. Riemuni antanut oot, tuskani antanut oot.
Verta sa Castrén'in sekä Lönnrot'in jalotöisten, Väinön kantelehen kaikuhun saattaja taas! Katsos kasvelevaa yhä oppilahittesi seuraa, Töitäsi jatkavien, jälkiäs astelevain! Katsos, kuin valo uus, valahuttama tutkijakuntos, Ympäri maailmaa ääreti paisuelee! Nähkösi rakkaus tuo, «Säkenöidesi» syttämä Suomeen, Taas kokountuneheks ympäri harmajan pääs!
Kun käyt sivutsein, ja tunnen Viiman vain sun liepeistäs, Sydän riemastuu ja innoin Seuraa sulo jälkiäs. Kun niin käännyt päin ja kiinnät Suureet silmäs minuun, oi, Sydän säikähtää, ett' tuskin Seurahas se jäädä voi. Tuo norja valkolumme Veen pinnalla uinuvi vaan; Kuu kalvas katsoo siihen Jo lemmenvaivoissaan. Nyt kukka kainosti laskee Taas päänsä aaltoihin.