United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Naiset vaikenivat ja hiipivät pois, ja useimmat nuoret miehet lähtivät talosta, vaikka oli tapana karhunpeijaat karkeloihin päättää. Ei ollut iloista tämän illan, ei ollut Jorma kannelta soittamassa, ei Kari karkeloa johtamassa, ja sääli oli somaa Annikkia, joka oli voudin raiskattavaksi ryöstetty. Kuiskutellen siitä portailla puhuivat, eivätkä auttaneet Ilpottaren kehoitukset ja houkutukset.
Tuoss' on lakkini, sanoi hän ojentaen sen vaimolleen ja lisäsi: Autahan Joukoa, poika on vähän matkasta väsynyt. Ja kääntyen Ilpottaren puoleen: Siin' on kintaani ... siinä kauhtanani... Ilpotar auttoi vaatteet hänen yltään, veti kengät jalasta, ja samalla tavalla päästelivät muut naiset muilta miehiltä heidän tamineensa. Onko sauna valmis? kysyi Panu.
Annikki oli pukeutunut ullakossa, pistäytynyt tupaan ja hiipinyt pankon nurkitse toisten tyttöjen taa uunin syrjään ja istuutui jauhinkiven laidalle. Mutta hänen uudet vaatteensa olivat huomiota herättäneet. Katsohan orjaa, aikoo tanssiin tarjoutua, sanoi Kylli, Ilpottaren tyttö, joka tyttöjen parvessa ylinnä keikkui. Poikain puolella valittiin kisain johtajaa. Kari kisakuninkaaksi! huudettiin.
Eivät kuulu kuninkaan voudille muitten oluet kelpaavan kuin Ilpottaren panemat. Nahjus on naisensa. Sitä häntä läksi sieltä kaukaa hakemaan, ei olisi tainnut likempää löytää. Hyvä on kaupan mies, toi taaskin tuhannet tullessaan, vaan on ainakin niitä kauppojaan saanut katua. 1:N TYTT
Tietäjää oli hän siitä toivonut, ne olivat olleet kaikki merkit, Panun vertaista mutta kateetko lienevät kaataneet, tuntematon viha tuhonnut? Epäili Ilpotar Panun naista, epäili välistä Panua itseäänkin. Luuli toki Panun omaansa suojelevan, mutta kun Jouko syntyi, siitä rupesi, huonovoimaisesta, jälkeläistään kasvattamaan, eikä enää Ilpottaren poikaa omistanut.
Monet taiat hän oli tarkoin Joukolle neuvonut, karhutaiat, metsätaiat, ja neuvonut, miten eksynyt oli metsän peitosta päästettävä, luullen Joukon kaikki opetukset tarkoin mieleensä painaneen, ja käskenyt. Urpona tehdä Ilpottaren kanssa huolellisesti kaikki päästötemput. Mutta ei ollutkaan Joukon äiti vierasta odottanut, ei Ilpotarta taikain tekijäksi.
Peloittaisi kai minua haltijan eteen mennä ... en mitenkään uskaltaisi. Mitä pyysit? Sitä en sano. Mitä Ilpotar pyysi? Pyysin vanhuuden varaa. Pitää tässä sitäkin ajatella. Voi, voi, joka toki Ilpotar on naisista nuorin, missä tarvitaan. Vanha olen, vanha olen. Se oli aina Ilpottaren tapa: puhua vanhuudestaan, että muut nuoreksi kiittäisivät. Panulan emäntä ei mitään pyytänyt.
Sanotaan, sopersi Ilpotar tietämättä oikein, mitä lupasi. Mutta sen hän vain tunsi, että hänen vastustelematta täytyi totella ja tehdä, niinkuin käski tuo outo mies, ja viedä se sanasta sanaan perille. Ilpottaren mentyä heittäytyivät pastori ja Reita vuoteelleen ja nukkuivat kohta. Herättyään aamulla eivät he huomanneet talossa ainoatakaan asukasta. Talo oli kuin autio.