United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mä huomasin kyllä Kuin heikko ol' pieno; Niin ämpärin täytin, Sen tytölle näytin, Ilo poskista hohti Nyt minua kohti. Tuo vuori on mun. Kas, isäni kun On kääpiö vainen Ja äit' keijukainen. Mä kultia sain Noin vaan hatullain. Ne leskelle kannoin Näin köyhälle annoin. Mä pensahikossa Näin jänösen heikon, Ja verta vuoti tuon Jalasta veikon.
Teseus meni myöskin hänen tykönsä, mutta torjui iskun käsillään, tappoi pahantekijän ja otti nuijan, joka sitte aina pysyi hänen uskollisena kumppaninaan. Istmolla oleskeli Sinnis-rosvo, joka taivutteli yhteen kahta nuorta kuusta ja sitoi latvat kiinni sekä niihin matkamiehet yhdestä jalasta kumpaiseenkin kuuseen.
»Kova!» ylpeili Jussi ja korotti äänensä kerskaten: »Se Tiilikaisenkin aikamies poika kun joutui sen kanssa tekemisiin irtolaisuudesta, ja se kun oli Tiilikaisen Kallelle silloin kironnut, niin Kalle kehasi, että paikalla häneltä putosivat housut jalasta!» »Vai kehui se Tiilikainen niin kovaksi kiroojaksi!» ihmetteli Antti.
Nelman täytyi riisua häneltä säärykset ja kengät jalasta ja peittää hänet ... siihen saarnaamaan ... ja kehumaan olevansa Rasputiini. Nelma joutui tästä lähtien yöksi permannolle. Yöllä Kukkelman pihisi ja sihisi. Hänen kurjasta kurkustaan kävi hengitys vingahdellen kuin pyypilli. Ja miehen pitkästä tukasta tuntui omituinen haju aina kamarin toiseen nurkkaan asti. Nelma ei saanut unta.
Tuoss' on lakkini, sanoi hän ojentaen sen vaimolleen ja lisäsi: Autahan Joukoa, poika on vähän matkasta väsynyt. Ja kääntyen Ilpottaren puoleen: Siin' on kintaani ... siinä kauhtanani... Ilpotar auttoi vaatteet hänen yltään, veti kengät jalasta, ja samalla tavalla päästelivät muut naiset muilta miehiltä heidän tamineensa. Onko sauna valmis? kysyi Panu.
Oli suloista laskea kontti hartioiltaan ja riisua jalasta kastuneet kengät. Hän istui eikä ajatellut mitään. Hetken päästä tuli isäntä, mutta ei tuntenut häntä heti hämärässä. Mutta kun hän sitten tunsi hänet, näytti hän ilostuvan. Ei kuitenkaan kysynyt, mistä tuli ja minne oli matkalla.
Sitten tuntui, että toinen saapas vähän puristaa; hän veti molemmat jalasta ja heitti pois, sekä riisui samalla myöskin takin, ja istui uudestaan. "No tulkaa nyt sitten", ajatteli hän omista ajatuksistaan ja piteli käsiään silmiensä edessä. Ensin oli vaan pimeä ja jonkinlaista kaksi rinkiä kulki vasemmalta oikealle.
"Niinkuin en minä sitä tietäisi", vastasi Hilja närkästyneenä. "Mutta sen sanon sinulle, että purossa on ihan eri tyttö, ja minusta tuntuu niinkuin olisimme sisaria. Kuin minä avaan suuni, niin tekee hän samoin, mutta kuin minä sanon jotain, on hän vaiti." "Se on Ahdin pieni tytär", sanoi Juhani. "Varo itseäsi. Jos hän on isäänsä, ottaa hän sinua jalasta kiinni ja vetää sinun veteen."
Onhan niillä valta vaikka mihin ... ja niillä on vanhaa vihaa... Loppumatkan hän miltei vaikeroi itsekseen tuosta pelosta. Ja kun viimeinkin tuli kotiinsa, käyttäytyi hän kuin sairas. Yhki ja puhui surkealla äänellä, otsa rypyssä. Rouvan piti auttaa turkit ja muut vaatteet päältä pois ja vetää päällyskengät jalasta. Mikä sinun on?
Mutta jos kuka hyvänsä olisi heiltä mitään kysynyt siitä, olisivat he ihan varmaan vastanneet niin välinpitämättömästi, kuin laiva olisi ollut aivan mitättömin asia, kuin ajatella saattaa. Sören istui, puujalkansa suorakulmaisesti ulos ojennettuna toisesta jalasta. Asento oli jotenkin mukavan näköinen mutta toisinhan se ei voinut olla.