United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !


En kraaksutellut kovita Enkä paukutellut palanneita Piirakat reen pituiset Leivät saijan saarnalliset Oluet meen makuiset.

"On näet, Lottakulta, taas semmoinen vaikea pulma selvitettävänä, että tarvitaan siihen kahdenkin miehen päätä", selitti nimismies, kun Lotta näytti vastahakoiselta tottelemaan käskyä. "On niillä nuo oluet selvitettävänä", supisi Lotta kärtyisesti mennessään asialle, mutta hän meni kuitenkin.

Eivät kuulu kuninkaan voudille muitten oluet kelpaavan kuin Ilpottaren panemat. Nahjus on naisensa. Sitä häntä läksi sieltä kaukaa hakemaan, ei olisi tainnut likempää löytää. Hyvä on kaupan mies, toi taaskin tuhannet tullessaan, vaan on ainakin niitä kauppojaan saanut katua. 1:N TYTT

"Hyvin on hyvä emäntä, tuo tarkka taloinen vaimo, osannut oluet panna, makujuoman juoksutella iuista imeltyneistä, make'ista maltahista, joit' ei puulla puuhaellut, korennolla koukkaellut, vaanpa kourilla kohenti, käsivarsin käännytteli saunassa savuttomassa, la'aistuilla lautehilla.

Toiseksi historiallinen peruste: että ihminen vasta oluet, viinat juotuaan on voinut suuriin tekoihin innostua, uusia uria ja maita valloittaa, vieläpä tohtinut ruveta tätäkin pakkasen pesää Suomea sivistykselle viljelemään.

Kun sie leikkoat lihoa, Eli viilet vehnäisiä, Säre veitsesi kivehen, Karahuta kalliohon, Syöä sulholta lihoa, Viiltä vehnäpiirasia. Miehen mielen nouto. Lihat laitoin, leivät laitoin, Voit laitoin, oluet laitoin, Viinat ostin Wiipurista, Oluet omilta mailta. Kävin sitte makoamahan, Otti yöksi vierehensä, Antoi kyllä kyynäsvartta, Viljalta vihaista kättä.

On meillä oluet pantu, vara vierahan varattu: jouset kaikki jäntehessä suun suloksi lännen sulhon, kaikki tapparat tanassa pään menoksi merisen miehen! Saapui kansa Auran suulle, poikki Pohjan tiestä, saapui sata jousikättä, tuhat miekkamiestä, mutta taakse taistokentän Päivän kukkulalle nousi Suomen suuret noidat suurten puiden alle.

Tämä kertoi muille, ja niinpä oli aptekari pian saanut yleensä tunnetuksi nimeksi "Minä Jussi". Oluet tulivat, ja aptekari oli iloissaan, nähdessään kuinka suuren avun hän oli tehnyt hikoileville ja janoisille sammuttajille. Mutta vanha mamseli Nikander tuli myöskin, kaupungin helläsydämmisin ihminen.

Minä teen taloni, kynnän peltoni, hakkaan halkoni; eukkoni kehrää langat, kutoo nutut, leipoo leivät ja panee oluet. Mitä teet sinä? Otat veroa minun viljastani, metsästäni ja aitastani. Asetut kivelle, joka on yhtä paljas kuin tämä kämmeneni; et kynnä etkä kylvä, mutta niität kuitenkin ja kokoot aittoihin. Syöt minun leipääni, juot minun oluttani, poltat minun puitani ja kehräät minun villojani.

"Eläköön Sillfors!" se kaikui hänen korvissaan niin suloiselta. Aptekarin oluet olivat tehneet hänen mielensä hyvin iloiseksi. "Ei mutta nyt, pojat, atjöö", sanoi hän. "Nyt ei ole enää mitään vaaraa. Me olemme tehneet mitä olemme voineet. Ja ei muuta kuin tattis vaan aptekari Nordmanille!" "Eläköön!" "Eläköön!" "Eläköön Sillfors!" "Hiljaa, hiljaa!" varoitteli palomestari.