United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Swart kysyy: "Mitä on elämä?" ja Witt kysyy: "Missä on minun toinen sukkani?" "Nyt me olemme taasen täällä, herra Henrikki!" sanoi Swart. "Sen minä arvasinkin". "Ja", jatkoi Swart, "viime yönä minä itsekseni tuumaelin, eikö olisi parasta jos jättäisimme koko matkan sikseen.
Mutta vaikkapa tämä kohta kävikin teidän sanainne mukaan, niin kävi toinen kohta niin, kuin minä sanoin! Muistatteko, miten kerran sanoin en uskovani herra Burströmin antavan edes viittä kruunuakaan? Ja miten hyvin minä arvasinkin! Viiteen kruunuun asti hän ei jaksanut kiivetä, se olisi ollut liian tuntuva kolo, mutta neljä kruunua hän antoi Jonsonille lohdutukseksi.
Päivä, jona hän saapuu uuteen kotiinsa, on kauvan pysyvä pitäjän kaikkien köyhien muistissa." "Mutta velikulta!" huudahti tohtori serkkunsa avatessa ovea, "missä oletkaan ollut?" "Jokivaaralla." "Aina tähän saakka?" "Etkö jo ulkomuodostanikin sitä näe, Eemil?" "Näenpä vaan, Juho, että olet löytänyt jonkun johon panet enemmän arvoa kuin omaan itseesi!" "Marian!" "Senhän arvasinkin.
Minä olen tuonut teille pahan sanoman, virkkoi hän tasasella äänellä katsomatta toiseen ja tarjoomatta kättä, senaatti on hyljännyt valituksen. Sen kyllä arvasinkin, sanoi Maslova kummallisella äänellä aivan kuin olisi ollut hengästyksissään. Ennen olisi Nehljudof kysynyt miksi Maslova oli sanonut kyllä arvanneensakin; mutta nyt Nehljudof vaan katsahti häneen.
Sinä tietysti, jos sinut sillä tavalla herätettäisiin makeimmasta unestasi, hyökkäisit ase kädessä ulos heidän kimppuunsa. Siihen tulisi naapureita ja paraimmassa tapauksessa poliisejakin. Rauhattomuus olisi valmis, vai mitä arvelet?" "Niinpä kyllä saattaisi käydä." "Jaa, sen arvasinkin. Menisi tunti tai kaksi, ennenkuin uudestaan saisit kiini unen päästä.
Herra Ljungberg kai tuntee nuo kaksi ylioppilasta, jotka tulivat Leppävirroilta laivaan? kysyi kapteeni Antilta. Heidän nimensä ovat Miettinen ja Voutila. Siis talonpoikaisylioppilaita, niinkuin minä arvasinkin. Ja otettuaan ryypyn jatkoi kapteeni, että se on merkillistä, kuinka nykyaikana yhä useammin alkaa kuulla suomalaisia nimiä ylioppilailla.
"Mitenkä se on äiti, tulikohan nekään maksetuksi?" sanoi Jakke ja katsoi äitiään hartaasti silmiin. "Enpä oikein muista; tuskinpa niitä on maksettu", sanoi mummo. "Senhän minä arvasinkin; te olette oikein aikaansaamattomia nuhjuksia", sanoi emäntä vähän kärsimättömästi ja meni asioihinsa. Sitten ei puhuttu enään koko asiasta mitään.
Tietysti tämä on sinusta ihan vähäpätöinen asia, vihkiikö pappi vai ei, mutta tiedä, että minulle se ei ole mikään vähäpätöinen asia, vaan ihan ratkaiseva. Lyöden oikean kätensä voimakkaasti alas, sanoi Georg; Mutta etkö siis ymmärrä, Helena! Sehän on aivan mahdotonta! Sotilaspukuni Ahaa, sotilaspukusi! Sen juuri arvasinkin. Sotilaspuku on tietysti sinusta paljon tärkeämpi niinkö?
Hän nousi ylös, astui pari askelta eteenpäin ja laski kätensä juhlallisesti Paavo Kontion olkapäälle. Vanha veli! hän lausui mahtipontisesti. Johan sen arvasinkin! Täytyihän sen niin olla. Hän ei voi olla sinulle samantekevä. Paavo Kontio katsoi kummastuneena häneen. Arvasit...? Täytyi...? Miksi hän muka ei voisi olla minulle samantekevä?
Sen arvasinkin, siksi varasin jo valmiiksi taskuuni tämän pienen nallikan... Tässähän on kaksi lasia. Terve sielu terveessä ruumiissa... Kippis! Maljasi! Kiitos, minulle ei maita tällä kertaa. No niin, tiedätkö jotakin? Vapaus eläköön!... Olenhan sanonut sinulle, että asiat kehittyvät... Hyväänkö vai pahaan? Hyvään luonnollisesti... Taikka se riippuu siitä, mitä pitää hyvänä ja pahana.