United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta jos isä huomaa sinun jossain määrässä jääneen osattomaksi suvun henkisestä etevyydestä, näkee hän siinä selvän viittauksen, että luonto onkin aikonut poikaa toiselle uralle, käytännöllisille aloille, niinkuin postivirkoihin, metsähallintoon, apteekkiin, rautateille, kauppaan, maanviljelykseen j.n.e.
Sytyttänyt sikarin ja palannut vaunuihinsa, joissa Liisa edelleen istui liikkumatonna. »Mihin me ajamme?» hän oli kysynyt Liisalta. »Tiedäthän, että minulla oli matka apteekkiin», oli tämä vastannut. Johannes oli vielä miettinyt hetkisen. Sitten hän oli kysynyt aivan häikäilemättömästi: »Etkö luule, että tuo oli tekosyy?»
Päivän hämärtäessä lähti Reittu matkalle, joko saamaan lääkäriä kotiin taikka ainakin lääkkeitä. Mutta hänelle sattuikin huono onni. Täytyi odottaa huomisaamuun ja sittenkin hän oli unisena ja äreänä puheelle päästäessään. Matkaan lähtemisestä ei uskaltanut mainitakaan monta kertaa, hyvä kun sai lääkelipun, jolla pääsi apteekkiin.
Portaiden alapäässä hän oli tavannut Liisan, joka oli myös ollut täysin puettu kuin ulos lähteäkseen. »Mihin menet?» hän oli kysynyt. »Minut on lähetetty apteekkiin», oli Liisa vastannut. »Tule mukaan! Minulla on myös matka sinne.» Ajuri oli yhä odottanut hotellin oven edessä. He olivat nousseet siihen ja Johannes oli maininnut koneellisesti Signen ja hänen isänsä osotteen.
Pitikö hänen nyt uudestaan vielä ruveta räätäliksi? Elias sai kuulla Hämeenlinnassa tarvittavan apulaispoikaa apteekkiin. Hän astuskeli sinne ja selitti saavansa kyllä selon latinalaisista lääkkeenmääräyksistä. Hänen onnistui päästä apteekkiin, ja vähitellen tuli hän kelvolliseksi proviisoriksi. Säästettyään kokoon pikku summan matkusti hän Turun yliopistoon ja tuli ylioppilaaksi.
Jos hänellä olisi ollut joku kirja, olisi aika kyllä kulunut, mutta tohtorin kirjastossa oli ainoastaan lääketieteellisiä teoksia tai hänelle aivan vieraskielisiä kirjoja ja sanomalehdet jäivät aina apteekkiin. Hän tunsi toisinaan kaipaavansa henkistä ruokaa paljon enemmin kuin ruumillista.
Kas tässä, rouva Eklöf, lähettäkää tämä apteekkiin, niin asia on suoritettu. Hän lienee ulkona tämmöiselläkin säällä, koskei häntä näy kotosalla. Voi rakas tohtori, hän ei pelkää pimeyttä eikä myrskyä, tulkoon miltä taholta hyvänsä. L
Ennen se aina iloisena loisti vastaan, nyt jurotti niin synkkänä, että rintaa kivisti. Ennen aina ikäänkuin luokseen houkutteli, nyt oudon kolkkona, vaikenevana seisoi. Likellä porttia tuli Mari vastaan paperilippu kädessä. »Mihinkä Mari menee?» »Apteekkiin.» »Kuka on kipeänä? Kuka, sanokaa pian! Onko mamma?» »Pappanne tuota lienee.» »Oikeinko huonona?» »Eiköhän, koska tohtoria haettiin.»
Mitä sinä nyt enää noista vanhoista jutuista viitsit ROUVA. Onko siitä vuosi? Sitäpä en luulisi. Kyllä sinä sen muistat, Hilma. Sinulla oli vielä silloin hammastauti, ja me olimme juuri lähettäneet Reetan apteekkiin, kun kuulimme naputusta ikkunalta ja HILMA. En minä muista. ROUVA. Jassoo, vai et muista!
Mari veti huivin solmua kiinnemmäksi ja kääntyi apteekkiin päin. Hanna juoksi portaita ylös; tuli etehiseen. »En voi sanoa vielä mitään varmaa, hyvä rouva, täytyy tarkastaa ensin. Huomenna saamme nähdä. Mutta jos erinomaisempaa sattuu, niin lähettäkää minulle sana.» Lääkäri se oli, joka hattu kädessä seisoi ruokasalin ovella ja puhui äidille.