United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Seuraavana päivänä levisi tiedoksi, että toistakymmentä rajantakaista oli aamulla tullut lakkopaikkoihin töihin. Viisi niistä oli yksinomaan Ananiassonilla, jonka asema oli jo kaikkein horjuvin. Nyt äkkiä aukenivat lakkolaisten silmät. Haataja naureskeli nyt joukossa: joko nyt alatte tuntea mikä mies oikeastaan Rimpinen on.
Olen mies enkä pelkää kuolemaa. Sanokaa siis suoraan, montako tuntia saan vielä elää? Jos herra kreivi välttämättömästi tahtoo sen tietää, vastasi tohtori, niin täytyy minun tunnustaa, että tulehdus lisääntyy. Tunnin kuluttua te alatte houria, ettekä siitä enää virkoa. Jos tahdotte notarion kirjoittamaan viimeistä tahtoanne, niin täytyy sen tapahtua pian.
Siellä tulee taas kuuma yhteenotto, siellä tarvitaan minuakin... Isä ja äiti, toimikaa täällä miten ymmärrätte. Nyt lumen aikana mikä on teillä, isä, aikaa, niin alatte hommata vointinne mukaan hirsiä asuinrakennusta varten ja vieläpä aloittaa rakentamistakin.
Te alatte käsittää, että te ja teidän liikkeenne ette ole muuta kuin nappuloita tuossa pelissä. Te näette mahtavain yhtiöitten kohoavan ja paisuvan päivä päivältä mahtavammiksi; te tunnette, miten niiden haarniskoitu käsi ojentuu ottamaan teiltä teidän voittonne.
Pyydän, ettette pane pahaksenne, emäntä ... sanon vaan kaikessa ystävyydessä ... sillä luulen, ettei kukaan uskalla sitä suoraan teille sanoa ... vaikka kaikki sen kyllä huomaavat... No...? mitä sitte? Alatte vanheta ... emäntä... Teidän rinnallanne olen vielä kuin nuori tyttö! Verratkaapa vaan! Ja muutama aika sitte oli teillä sama käsitys minusta ... ellen ole sattunut erehtymään...?
Kuudes kohtaus. Sama paikka. Kenttä linnan edustalla. MALCOLM. Nyt lähell' ollaan; lehväsuojat maahan Ja tosi etehen! Te, kunnon setä, Ja jalo poikanne, mun serkkuni, Alatte leikin. Me ja kunnon Macduff, Me teemme mit' on vielä tekemättä, Sovitun käskyn mukaan. SIWARD. Hyvästi! Jos tietäis vaan, miss' on tuon pedon säily, Niin selkään tulkoon, jos ei miekat häily!
»Vuotahan», jatkoi Jussi Piipponen toverinsa puhetta, »jotta tää lautta kääntyy, niin pääsette menemään ihan hyvästi, ei tarvitse muuta kuin purjeenne nostatte ja alatte sojottaa. Väleen tää tästä kääntyy.»
Vakavuutta, herrani! Minä en laske leikkiä kanssanne. No, no, *olenhan* minä vakava. Taalaissa väititte olevanne kreivin poika, eikö niin? Ai, joko taas alatte siitä? Johan ripitin rehellisesti itseni teille. Te ette minua ymmärrä. Se, mitä silloin väititte, oli totta. Totta? Mihin te viittailette? Mutta sanokaa edes ! Ensin vala! Kaikkein pyhin ja horjumattomin, mitä tiedätte. Sen saatte.
KERTTU: Te tulette minun sisartani tapaamaan? GRANSKOG: Niin. Eräs vähäpätöinen seikka KERTTU: antaa teille tilaisuuden tunkeutua tähän taloon. Te olette taitava mies, arkkitehti Granskog. GRANSKOG: Jahah, te alatte imarrella, rakas kälyni. Minulla on siis syytä olla varoillani. KERTTU: Ei ollenkaan. Olemmehan me ystäviä. Olkaamme siis suorat. GRANSKOG: Se miellyttää minua.
Ja se tuki ? Se tuki on lähinnä etsittävissä Ruotsista. Mutta, huomatkaa tämä: ei niin kauan kuin Kustaa Vaasa on heillä peräsimessä, sillä hänen tilinsä Tanskan kanssa ei ole vielä selvitetty, eikä koskaan kai siksi tulekaan. Uusi ruotsalainen kuningas sensijaan, jolla olisi kansa puolellaan ja joka olisi kruunustaan kiitollisuuden velkaa Tanskalle... No, alatte ymmärtää minua?