United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rimpinen alkoi: Kiitollisena siitä luottamuksesta ja kunniasta, joka arvoisilta mestareilta on osakseni tullut, uskallan nöyrimmästi esittää että voisinko jo nyt saada rahoja matkaani varten! Sota nähkääs vaatii rahaa ja yhä rahaa! Siis arvoisat mestarit...! Luonnollista, luonnollista! kuului kaikkialta vastaukseksi. Samassa tempasi Ananiasson hatun käteensä, alkaen ajaa kolehtia.
Tuosta ansiostasi olisivat jo saaneet sinut valita lakkokomiteaankin! huudahti tähän Vihavainen ilon valtaamana. Taaskin kaikki nauroivat! Mutta nyt pitää meidän myöskin lähettää mies työväkeä etsimään ulkoa! huomautti Rimpinen. Lähetetään, lähetetään! Ja sinut lähetetäänkin! huusivat useat. Ei! Se ei sovi! Minä voin mennä kyllä mukana, mutta niin salassa etteivät huomaa! Aivan sillä tavalla!
Jokaista vastaansattuvaa hän tervehti sydämellisesti, kysellen kuulumisia. Mutta huomatessaan Haatajan, olisi tarkka silmä huomannut heti kasvoillaan outoja värähdyksiä. Rimpinen oikasi kuitenkin heti heikkoutensa mennen Haatajaa tervehtimään. Haataja oli kyllä kuullut jo Rimpisestä puhuttavan, samalla nytkin huomaten, kenen kanssa olisi tekemisissä.
Kas niin! Rimpinen on aina nerokas! kehuskeli Ananiasson. Tämän uuden, Rimpisen nerokkaan keksinnön innostamina taaskin uusia annoksia tilattiin ja juotiin yhteistyön onnelle ja menestykselle. Mitä enemmän kielen kannat nyt juomain vaikutuksesta irtautuivat, alkoi jokaisessa esiintyä perisyntinsä luonnollisessa värityksessään.
Sitten hän alkoi esitelmän mestarien yhteisestä menettelytavasta: Kunnioitettavat »prinsipaalit»! Herrat porvari Kuiks! hän hengästyi, väliin nikotellen. Kun me olemme nyt tänne kokoontuneet, että me sen oikean menettelytavan löytäsimme! Että... Kuiks! Saakuri kun on kurkkuni karheana! Hei Rimpinen, ojennappa tänne lasi... Kas niin!
Tavallisissa oloissa, ilman lisäselvityksiä, olisi tuota kohtausta voitu sanoa vaan kiivaanpuoliseksi kinastukseksi siitä, kun Sundberg ei ollut tahtonut suosiolla täyttää työmiehilleen sitoumuksiaan. Oikeussalista poistuessa nauraa virnaili Rimpinen tyytyväisyydestä, sekä Berg poistui voittajan ylväällä katseella.
Keräyslistoja oli myöskin paljon levitetty, joten voi toivoa runsasta avustusta. Seuraavana päivänä ilmestyi Aarnion työpaikalle kumma kapine Pietarista. Se oli ammattitoveri Rimpinen, kovin ovela ja notkea mies. Sanoi juuri paikkakunnalle sattumalta saapuneensa lakosta tietämättömänä. Rimpinen oli itse kohteliaisuuden perikuva, puhuen viittä erikieltä. Hänen makeileva puhetapansa oli verratoin.
Toiset antoivat viitosen, toiset kympin, enempikin. Tuossa tuokiossa oli parisataa näin koottuna. Rimpinen kumarteli kuin vietereillä.
Panisinpa vaikkapa pääni pantiksi että nykyään toimitte sillä alalla. Sanon vieläkin kerran! erehdytte suuresti, vastasi taas Rimpinen naureskellen. Voitte kysyä tässäkin joukossa vaikkapa keneltä hyvänsä ja kaikki todistavat minut olevaksi samaa ammattia!
Ei tiedä vaan! vastasi tähän Järvinen naureskellen. Tämän jälkeen tuli päätökseksi, että Rimpinen katsottaisiin myöskin lakkolaisiin kuuluvaksi, joskin toivottiin hänen tulevan alussa kuitenkin omillaan aikaan. Tähän Rimpinen vastasi niin olevan omankin aikomuksensa. Hänkö nyt tahtoisi heti, tuskin koskaan, turvautua veljien armoihin!? Kyllä hän tulisi aina toimeen mitä pienimmillä avustuksilla.