Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Kiitos Jumalalle, sanovat muutamat, hän varmaan ei ole varsin syvälle pudonnut jos hän makaa noin korkealla hän voi olla elossa! Ehkä Wappu vaan etsii häntä! arvelevat toiset. Nyt nytkäys taas ja köysi heltyi, sitten ytimeen ja luihin asti tunkeva huuto. Se on mennyt poikki! huutavat ihmiset. Ei, se kiintyy taas ehkä se on ilonhuuto ehkä on hän löytänyt hänet.
Onneksi minulla oli toinenkin tunnelmakirjailijaystävä sitä synkkää, syvää laatua. Arvelin että hän varmaan voi helpommin tunkea tilani ytimeen, ja päätin kysyä häneltä neuvoa.
Totta ma sinua rakastan, vastaa paimentyttö. Silloin tunkee ilon väristys koivun sisimpään ytimeen, mehu kuohuu kuoren alla ja lehtisilmikot puhkeavat oksiin. Samaten peltokin kysyy kyntäjältä: rakastatko minua? Totta ma sinua rakastan, vastaa kyntäjä.
4:S SOTAMIES. Sydämmeni tahtoo haljeta kuin tuliluoti. 5:S SOTAMIES. Nyt tunnen mikä autuus kostossa. Emmekö kostais? 4:S SOTAMIES. Ytimeen asti. 5:S SOTAMIES. Että itse luonto itkee ja huokaa kuin kurja äiti, koska veli veljeänsä veristää. 4:S SOTAMIES. Temmasta käsistämme saalin, jonka kunnialla viholliselta ryöväsimme vihollismaassa!
Seuraavalla silmänräpäyksellä hän luetteli miten paljo tarvittiin laivoja, satamia, muonavaroja ja joukkoja tämän haavekuvan toteuttamiseen. Hän tarttui kysymyksen ytimeen samalla päättäväisyydellä, kuin hän marssi suoraan vihollisen pääkaupunkia vastaan. Mies, jolla on runoilijan sielu ja käytännöllisen miehen verraton huomiokyky, on vaarallinen maailmalle.
Sit' eikö voisi, koska Israel, Nuo orjat entiset, nuo paimenet EVI. Nuo rosvot, sano, korven kulkijat! Niin mit' ei Moab voi ja Midian Ja kaikki Kaanaa, jos sun jumalas Heit' innostuttaa! BILEAM. Näette kuorta vaan, Mut silmänne ei pysty ytimeen. Jos saarnaan heille, eivät kuuntele, Kun totuuteen on heillä korvat tylsät. Jos kuuntelevat, eivät ymmärrä, Kun arki-askariin on heillä aatos.
Jospa voisi loukata, jospa haavoittaa kerrankin ytimeen asti tuota nilviäistä! Hän mietti, mietti, ja asettui kädet puuskaan ystävänsä eteen. Mitä minä olen sinulle velkaa? kysyi hän töykeästi. Häh? Jaakko Jaakon-Lauri katsoi hämmästyneenä häneen.
Kun Arne Garborg antaa sankareinsa Mandfolk'issa sanoa itsestään, että he ovat suuria sikoja, mutta etteivät he sille enää mitään voi, pitäisi sen toki vaikuttaa enemmän kuin parhaimmatkaan siveellisyyden saarnat.» »Ei Nymark ota niitä siltä kannalta.» »Mitäs Nymarkista! Hän on juuri noita pintapuolisia ja kevytmielisiä ihmisiä, jotka eivät pysty menemään ytimeen missäkään asiassa.»
Siellä vasta kannallamme seistään; syvälle kuin tirisilmäiset myyrät siellä itsemme kaivamme aina maan ytimeen asti. Ja miellyttäiskö heitä sielläkin ahdistella poikia, niin pitää heidän havaitseman miltä tuntuu häiritä seitsemää karhua konnossansa. Nyt nahkapeitturille kaupat kirjallisesti vahvistamaan. Kymmeneksi vuodeksi menköön talomme toisen kouriin.
Hän oli itsetietoinen, selväjärkinen ja hyvä mies, niin, *hyvä*, sen käsitin yhä selvemmin, mitä syvemmälle pääsin välistä vähäsen katkeran kuoren lävitse tunkeutumaan hänen olemuksensa ytimeen, tunsin olevani kovin pieni ja mitätön hänen rinnallansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät