United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta Montrosen miehet eivät olleet sitä lajia, jota tämä heidän eteensä leviävä ylevä ja samassa peloittava näky olisi säikäyttänyt. Moni heistä oli muinaista vuorelaisväkeä, jonka mielestä lumihanki oli oikein mukava vuode ja joka sen lisäksi ei olisi viitsinyt panna lumimöhkälettäkään päänalaiseksi.

"Siinä kartanossa, jossa minä majailen jonkunlainen yksityinen hotelli ja ravintopaikka likellä New River Head'ia Master Copperfield, on varmaan jo kaksi tuntia sitten menty levolle". "Minä olen pahoillani", arvelin minä, "ettei löydy kuin yksi vuode täällä, ja että minä ". "Voi, älkäät mainitkokaan vuoteita, Master Copperfield!" vastasi hän innoissansa ja nostaen ylös toista jalkaansa.

Miten autiolta huoneeni näytti sinne tullessani! Vuode oli koottava ja eineen jäännökset pois pantavat, mutta siinä ei kauan viipynyt. Sitten ei minulla ollut muuta tehtävää kuin istua joutilaana, miettiä ja ajatella, sillä hermottomalla kädelläni voin aivan vähän ommella tai neuloa, ja liian kostea oli uloskin mennä.

Kotona hänen lähtiessään oli jauhopuuropata ollut lattialla ja piimäsinukkakannu nurkassa. Kun hän meni lumivalkoisten lakanoitten väliin, pehmoiselle vuoteelle, kauniin peitteen alle, niin syöksähti itku. Oli niin outoa kaikki. Lakanatkin haisivat niin oudolle valkoiselle ja koko vuode niin vieraalle. Hänellä oli niin ikävä. Niillä siellä kotona, tallissa, oli niin hauska.

"Kun saisin vähän levätä, sillä tuntuu niin raukaisevan, eikä tuo kylmäkään tunnu vanhasta ruumista erkanevan", jatkoi hän sitten. Osotettiin hänelle vuode, jossa hän saisi levätä. Siihen hän oihkaten köykyssään kömpi ja laskeutui pitkäksensä. "Jospa nämät kovat ajat loppuisivat tähän, mutta pahimmat ja koivimmat ovat edessä", sanoi ukko pitkällensä päästyään.

Odotetaanhan, kun tulee kotiin, mitä sitten sanoo. He saivat odottaa iltaan asti. Paavo ajoi kyllä heiniä pihaan, mutta lähti sisään tulematta taas uusia hakemaan. Emäntä oli vienyt vieraat porstuanpohjakamariin. Siinä oli vuode toisella seinällä, penkki toisella, ikkunan edessä pöytä, nurkassa raamattuhylly. Paavo tuli sisään ja kysyi, oliko vieraille ruokaa annettu.

Ensin niin kaunis nuttu ja sitten kun luulin, että minua lyötäisiin koska jäin taipaleelle koko päiväksi vielä tämäkin.» »Herkeä jo vihdoinkin», käski Boleslav. »Täytyyhän sinulla toki olla vuode. Missä sitten olet ennen maannutRegina säpsähti ja loi silmänsä maahan. »Oh, ennensammalsi hän. »No?» »Ennen nukuin joko ulkona oven edessä...» sanat takertuivat kurkkuun »Tai

Levosta ei kumminkaan tullut paljon mitään, sillä vuode oli hyvin kova, tavallinen puulavitsa vaan, ja lukemattomat veren-imijät, joita täälläkin oli yllin kyllin, kiusasivat minua koko yön ja tekivät nukkumisen aivan mahdottomaksi. Sen tähden nousimme ylös ani varhain tekemään lähtöä. Meni kumminkin enemmän aikaa, kuin mitä olisimme suoneet, ennen kuin jouduimme taipaleelle.

Niinkuin se katse olisi vaatinut häntä tilille jostakin lupauksesta. Hän painoi kasvonsa tyynyyn ja veti peitteen päänsä yli. Sydän jyskytti vuodetta vasten niin, että koko vuode tuntui väräjävän.