Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Hän itki ja valitti päivät läpi. Kun hän ja Viola muutti juhlallisesta asunnostaan pariin vähäiseen kammariin Malmilla, oli se heikko nainen niin ylenannettu, että hän tuli saamattomaksi jokaiseen viisaasen tekoon. Viola oli aivan sorrettuna. Vähän aikaa sen jälkeen, vaihetettiin se yksinkertainen asunto vähäiseen juhlallisempaan.
Zelina oli itse puettu jotenkin jumalattomaan vaatetukseen ja tyttären oli hän koristellut kukkaisilla hiuksissa. Lapsella oli muuten näyttelyn tapaisia vaatteita. Kaunis äiti istui suuren peilin edessä ja hänen polviensa vieressä seisoi Viola. Lattialla, pienokaisen jalkain vieressä, makasi se ennen rakas nukke.
Kauniiksi ja viehättäväiseksi puettuna astui Viola presidentin saliin; mutta Oskaria ei näkynyt sielläkään. Ensimmäisen kerran eläissään oli Violan ikävä, ja sentäänkin vaikka hän joka haaralta kuuli kohteliaisuuksia. Hän katui, ettei hän seurannut sydämensä houkuttelemisia, ja mennyt Oskarin tykö, sovittamaan sitä ikävää tunnetta, kun hänen peräänajattelemattomuutensa oli matkaansaattanut.
Tää rakkautt' eikö? Me miehet, enemmän me puhumme Ja vannommekin enemmän, mut meissä Enemmän kuorta on kuin tahtoa, Ja valamme ne vaan on vahtoa. HERTTUA. Mut siskos, kuoliko hän lemmestänsä? VIOLA. Sisarista ja veljist' olen minä Jälellä yksin; kuitenkaan en tiedä Menenkö neidin luo? HERTTUA. Niin, sehän totta. Mene, helmi tämä hälle vie ja sano: Rakkautta pyydän, kieltoa en ano. Viides kohtaus.
Hänen sukulaisensa sanoivat hänelle selvään, että hän tekisi paraiten, jos hän jättäisi koko paikkakunnan. Viola teki sen ja tuli Tukholmaan. Hänen vähäinen perintönsä oli supistunut niin, ettei hän voinut elää koroilla, vaan täyttyi ruveta käyttämään pääomaa, joka kahden vuoden kuluttua vallan loppui.
FABIO. Tiedän, että ritari on teihin ihan silmittömästi vihastunut, vaan en mitään sen lähempää. VIOLA. Suvaitkaa sanoa, minkälainen mies se on. FABIO. Hänen ulkomuotonsa ei vähääkään ilmaise sitä ihmeteltävää urhoollisuutta, josta epäilemättä itse saatte pian näytteen nähdä. Hän on todellakin taitavin, verenhimoisin ja vaarallisin vastustaja, minkä olisitte voinut koko Illyriasta löytää.
Kyllä sitten tulee ikävä kun menet pois. Viola pani kätensä puuskaan ja alkoi polkkaansa. Mikä kaunis pikkunen myssy, kuinka silmiin pistävältä se näyttää, jatkoi hän; anna se myöden että Violasi sentään on hyvin kaunis tyttö. Sen myöden annan, jos hän tulee ja istuu tähän ja antaa minun puhutella häntä hetken. Muista ettemme tapaa toisiamme moneen kuukauteen.
Ken olen ja mitä tahdon, se on salaista kuin impeys: teidän kuulla, jumalallista, muiden kuulla, häväistystä. OLIVIA. Jätä meidät yksiksemme. Tahdomme kuulla tuota jumalallista. VIOLA. Armahin kaunotar, OLIVIA. Lohdullinen oppi, josta olisi paljon sanottavaa. Missä on tekstinne luettavana? VIOLA. Orsinon povessa. OLIVIA. Hänen povessaan! Ja missä hänen povensa luvussa?
Siis jos vähääkään panette arvoa hengellenne, niin olkaa varullanne, sillä vastustajassanne on kaikki, mitä nuoruus, voima, taito ja vimma voi miehessä matkaan saada. VIOLA. Suvaitkaa sanoa, herra, kuka hän on.
Päivän Sana
Muut Etsivät