Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Minä menen ja kirjoitan uuden ja oikein kauniin, niin ideaalisen, ettet sinä koskaan voi niin ideaalisesti puhua. HURMERINTA jää katsomaan kanttorin jälkeen. Hyvää päivää! Oo, rouva Danell! Anteeksi, minä en huomannutkaan. Hyvää päivää! ROUVA DANELL. Minä nyt tulin tuomaan teille sen, mitä pyysitte. Mitä! ROUVA DANELL. Muistinko väärin? Viisisataa te sanoitte, vai olenko muistanut väärin?
"Kierilän herra ei ole juuri aivan paha mies", sanoi vanha isä. "Koitappas puhutella häntä. Ota kaikki, mitä saat rahoja kokoon, ja loppua velaksi". "Mitä minä saan kokoon? Tuskin neljää sataa markkaa". "Minulla on myös sata markkaa". "No, heikkarissa! Saisinhan minä sillä tavalla neljänneksen kokoon". Ja sitten ruvettiin rahoja kokoamaan, ja saatiin viisisataa markkaa.
HOPPULAINEN. Peltolan isännän rahat? No, nyt minä kummia kuulen. Ovatko teidän rahanne olleet tuon kiven alla, isäntä? PELTOLA. Niin Penttula sanoo. HOPPULAINEN. Enpä, lempo vieköön, olisi luullut teidän tuonlaisessa paikassa rahojanne säilyttävän. PELTOLA. Sinä et ymmärrä. Ne viisisataa, jotka tässä tuonoin minulta varastettiin
Yhä muistui mieleeni tuo paikka isäni testamenteja, jossa hän sanoo, että nuo viisisataa puntaa ovat rahaa, joiden takia hän kerta oli ollut joutua pahaan pulaan. Kun aamu koitti, tuntui siltä kun minäkin tulisin hulluksi, ja lähdin sentähden kävelemään, jotta pääni hiukan selvenisi. Minä kävelin edes takaisin noin tunnin aikaa saaren pohjoispuolella.
Hän ei siihen vastannut, vaan rupesi puhumaan toisia asioita. "Oliko se kaikki, mikä isällenne jäi, kun velat oli maksettu?" kysyi hän. "Oletteko hyvin utelias saada tietää se?" kysyin minä. Hän vaan kysyi uudestaan: "Oliko se juuri viisisataa puntaa, ei enemmän, eikä vähemmän?" sanoi hän. "Entäs jos olisi niin ollut," sanoin minä, "mitäs sitten?"
Jos te tahdotte kuulla minun neuvoani, niin pitäisi hän minun mielestäni viedä jo huomenna asumaan jonkun kätilön luokse. Hänellä on seitsemäs kuukausi, hänen puolestaan pitäisi siis maksaa neljän tai viiden kuukauden vuokra, viisisataa frankia pyöreissä luvuissa. Se olisi hyvin kunniallisesti tehty." Beauchêne nousi nopeasti ja meni ikkunan luokse; sitten tuli hän takaisin.
ASSESSORI. Vähät siitä! Mutta vielä nytkin olisin valmis antamaan jonkun summan, esimerkiksi viisisataa markkaa, suomalaisille kouluille ja teidän kauttanne, jos vaan voisin toivoa hiukankin ystävällisempää kohtelua. KANTTORI, puhuen itseksensä. Viisisataa markkaa!
Pirula on vaarallinen mies, eikä kukaan ole vielä rehellisemmästi palkintoa ansainnut kuin te", sanoi nimismies. Vaikka kuinkakin Jaakko olisi estellyt, ei ollut hänellä muuta neuvoa, hänen täytyi antaa kuitti ja nimismies maksoi rahat. Jaakko otti kiitellen ja kunnioituksella rahat vastaan. Hän ei ollut vielä koskaan ennen ollut niin rikas. Viisisataa markkaa, se oli iso rahasto Jaakon mielestä.
Kanttori tulee maantieltä. Assessori menee kanttoria vastaan, keskustelevat hiljaa ja assessori antaa kanttorille rahaa. HANNA, rouva Turholmille. Katsopas, täti, kuinka hän hymyilee ja kumartelee orjallisesti! ROUVA. Se on inhoittavaa! ASSESSORI. Onhan siinä viisisataa? KANTTORI. Viisisataa, herra assessori, minä kiitän! HANNA. Viisisataa markkaa, kuulitko täti? ASSESSORI, naisille.
Silloin tuskin olitte miehet kokoon saamaan viisisataa kopeikkaakaan; eikä kaupungissa olisi kukaan niitä teille lainannut. Nyt olette vuorokaudessa saaneet kokoon kukin viisisataa ruplaa, niin että tässä on pöydällä yhtäkkiä koossa kuusitoistakymmentä tuhatta ruplaa. On siis koetuksen aika ohitse, ja minä olen teillen opettanut konstin tehdä kultaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät