Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Enkö minä ole sinun aviomiehesi ? Saanko hetkeksi tulla sisään? Rank. Minusta oli kuin olisin kuullut sinun ääntäsi, niin tekipä mieleni pistäytyä tänne sisään. Teillä on rauhallista ja hauskaa kodissanne, teillä kahdella. Helmer. Näyttipä siltä kun olisit viihtynyt sangen hyvin tuolla ylhäälläkin. Rank. Oivallisesti. Miksi en sitä olisi tehnyt? Miksi ei pitäisi kokea kaikkea tässä maailmassa?
Kun ei sellainen raju luonne kuin minä pääse puhkaisemaan vihaansa, tulee hän alakuloiseksi, senttimenttaaliksi. En viihtynyt enää seuroissa, hain yksinäisyyttä, istuin itsekseni meren rannalla ja olin kyllästynyt koko maailmaan. Mutta maailma ei näkynyt olevan kyllästynyt minuun.
Hänen edessään ruohossa makasi mies, joka käänsi kalpeat kasvonsa häneen päin. "Sinäkö täällä, Teja? Et ollut juhlassa." "En. Olin kuolleiden luona." "Ei minunkaan sydämeni juhlassa viihtynyt, se oli kotona vaimon ja pojan luona", sanoi Vitiges istuutuen hänen viereensä. "Vaimon ja pojan luona", toisti Teja huoaten. "Useat kaipasivat sinua, Teja." "Minua!
"Niin sinä, Pekka, puhut kuin minäkin ajattelen. Jää Herran haltuun! Kyllä vielä tapaamme toisemme!" Parin päivän kuluttua tapaamme taas Pekan ja Matin saarella metsäpirtissä. Kaikki oli siellä entisellään. Ketään ei näyttänyt siellä käyneen. "No nyt, Matti, olet kotonasi", sanoi Pekka vähän ajan kuluttua. "Kunpa nyt täällä viihtyisit yhtä hyvin kuin minäkin olen viihtynyt ja viihdyn.
Oli kuin olisi hän nyt kaksinkertaisella innolla koettanut sovittaa itsepintaisuuttaan ja häntä auttoi tässä kömpelösti, mutta sydämensä pohjasta eräs rotevajäseninen mies, joka otsansa hiessä työskenteli neljän miehen voimalla. No, Leo, sanoi Paul, et viihtynyt kauan Tukholmassa? On vaikea viihtyä, kun ei ole syötävää. Mutta miksi tulit Ruotsiin? Miksi?
Julma, sydäntä särkevä huuto kuului ja Enkeli vaipui hengettömänä lattialle. "Samassa katkesi kanteleesta lyhin kieli. Sen ääni oli niin surkean kimeä. Vähitellen se muuttui valittavaksi ja vienommaksi. Viimein taukosi kanteleen kumina kokonaan. Ulkonakin oli rajuilma viihtynyt ja sisällä mökissä oli niin tavattoman hiljaista siellä vallitsi rauha.
Niinkuin Suomen vanhain runojen Kaukomieli ei viihtynyt rauhaisen kodin yksitoikkoisessa elämässä, vaan halusi, ikävöi ulos etäisille retkille, missä uutta, outoa olisi nähtävänä, vastuksia, vaaroja voitettavana, niin näemme nytkin vielä keskessämme semmoisia luonteita.
Brask Konowill' on vuosia viettänyt, siell' aina äijät yksissä nähdään nyt: he usein kuomat parhaat on päällä maan, mut yhtä usein joutuvat jupakkaan. Lemulla oli verinen jo päivä päättynyt, ja kaatuneitten viimeinen valitus viihtynyt; maat tummui, tummui vetten vyö, kuin hauta hiljainen ol' yö.
Kaikki harmitti ... ei erityisesti juuri mikään, mutta kuitenkin kaikki yhteensä. Ja kaikkein äreimmällä äänellään huusi maisteri ajurin ja käski ajaa raittiusravintolaan. Muutaman tunnin kuluttua palasi maisteri kävellen samaa tietä takaisin illanvietostaan eikä ollut ollenkaan paremmalla päällä kuin sinne mennessäänkään. Ei hän illanvietossa viihtynyt ja siksi hän sieltä kesken lähtikin.
Olen usein ollut sen lumoissa, illan vaihtuessa yöksi, liukunut kuin puolihorroksissa toisesta toiseen, viihtynyt siinä hetken, värissyt sisäisesti jotakin uhkaavaa ja outoa, irtautunut siitä, nostanut ankkurin ja soutanut kotiin. Nyt en saa itseäni siitä valveutetuksi, vaikka koetan tosin heikosti.
Päivän Sana
Muut Etsivät