Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Oliko hän viihtynyt tuossa avio-elämässään hyvin? Ei; kaukana siitä. "Hyvin?" hän hymyili hiljaa ja nurkuvasti tätä miettiessään, ikäänkuin tuo ajatus olisi tuntunut hänestä aivan vieraalta. Mutta tottapa on hän ainakin ollut rikas. Ja eikä hän kai ole kärsinyt mitään puutetta, vaan saanut kaikkea mitä ikään on halunnut? Niin varmaankin... Tuo nurkuva hymyily ilmautui uudelleen hänen kasvoissaan.
Menkäämme vierashuoneeseen?" Mutta silloin kaikki, koko perhe ja perheen ystävät näyttivät hyvin vastahakoisilta. "Armahda meitä!" sanoi Artturi; "vierashuoneella on puolensa, mutta anna meidän olla täällä, jossa viihdymme ja voimme liikkua ja olla kuin kotonamme", ja tähän yhtyivät myös Artturin ja Tommin toverit. Ja tosi oli, ettei kukaan enää viihtynyt vierashuoneessa.
Myöskin sen he totesivat, ettei hän Kronstadtissa viihtynyt. Hän lausui muun muassa eräässä kirjeessään, ettei hän ymmärtänyt Julius Cæsaria, joka mieluummin oli ensimäinen pienessä kaupungissa kuin toisena Roomassa. Hän olisi vaikka viimeinen Tartossa, kun vain saisi oleskella siellä.
Kerrottiin, ett'ei heidän avioliittonsa ollut onnellinen, että tuo yksinkertainen, hyväsydäminen kreivitär ei viihtynyt hänen ympärillään vallitsevassa ulkonaisessa jäykkyydessä, mallitavoissa, turhuudessa ja komeudessa, jotka kaikki taas olivat hänen miehelleen ominaisia, ja että senvuoksi juuri heidän välillään eripuraisuutta olisi ilmennyt.
Hän laulavi: »Viihtynyt milloinkaan en päällä maan niin hyvin kuin keskellä vimman; kun näin minä vastaani kiiltävän vihan viiltävän, tulet tuikkivat kiron ja kimman, taas sain minä sieluni nuoruuden, sydänsuoruuden ja urhouden uhmaavimman.»
Mutta silloinpa juuri ne eivät tulleetkaan. Antoivat Jussin vain rauhassa katuja kuleksia ja tulliportistakin poistua, kauan hän näet ei kaupungissakaan viihtynyt. Taitaa nyt tulla kymmenkunta vuotta siitä mätäkuun päivästä, jona Pehkos-Jussi matkustussauvansa maahan laski ja arastelevat silmänsä ijäksi päiväksi umpeen sulki.
Olihan vain siitä mielissään, että osasin hyvästi käyttäytyä ylhäisten keskuudessa, että hänen ystävänsä minua kiittelivät hienosti sivistyneeksi muka ja että näytti siltä kuin olisin ison kaupungin lukemattomissa huveissa hyvin viihtynyt. Toisesta seurasta kiirehdin toiseen, kävin tansseissa, teaatereissa, konserteissa; kaikkialla minua siedettiin ja hyvänä pidettiin.
Näin kotoisessa olossa, kun kahden kesken ollaan, tulee usein puhutuksi paljon, josta toiste ajatellaan: olisi se saanut olla puhumattakin. Maiju kysyi, kuinka emäntä oli yleensä viihtynyt, ja mitä hän piti tuttavistaan, joita pitäjässä oli saanut. Reeta sanoi viihtyvänsä oikein hyvin. "Rantalan emäntä ja isäntä ovat erinomaisen ystävällisiä ihmisiä.
Talvella Gabrielle ei ollenkaan viihtynyt Ryforsissa, vaan olonsa siellä alkoi tuntua tukehuttavan tuskalliselta kuni vankilassa, ja päivät päästään kyti hänen mielessään ajatus, joka jo oli herännyt eloon heti ensi hetkessä hänen tänne saavuttuaan, nimittäin: "tänne on mahdoton ajan pitkään jäädä."
Taloss' istun ryöstetyssä tässä, katon varpustakin köyhempänä, vaan nyt rikkain mull' on riemun päivä, jalo tuo jos vammatonna palaa puolison kanssa kylän mailta, kunne vihollista vainosivat.» Vanhus viime sanan kuultuansa nousi, kuin ois levännyt jo liioin, mutta silmäss' asui synkkä huoli. Viipymään ei viihtynyt; vaan tietä kylään vaurahasen vievää riensi.
Päivän Sana
Muut Etsivät