Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
SOFIA: Samuel, että sinä sallit semmoista! Eikö sinun ylpeytesi tule loukatuksi! En ymmärrä sinua enää. Että olet ennenkin viihtynyt talonpoikien seurassa, sen olen tiennyt, mutta että sinä paikaltasi liikahtamatta sallit tuollaisen olennon sylkeä kasvoihisi, en olisi voinut uskoa!
No, nyt se vasta on oikein äänellään! Ei luulisi onnenkaan osaavan laittaa niin lautasiaan myöten menemään. Oikein teki mieli huutamaan paljaasta ilosta. Antin mieli pysyi mustana ja synkkänä kuni syksyinen yö. Ei hän enää monta päivää viihtynyt kotona. Ei koti kodilta tuntunut. Isänmaan liesi kuitenkin häntä lämmitti, valaisi, viihdytti ja rauhoitti. Antti epätoivon vaiheella.
Tytöllä ei tietysti ollut kotiakaan ja mitäpäs hän sillä olisi tehnytkään, hän kun ei kauan viihtynyt yhdessä kohden. Hän oli kuitenkin tervetullut kaikkiin rikkaihinkin taloihin, vaikka hän oli niin köyhä, ettei hänellä ollut mitään. Olipa hän vielä köyhempikin, sillä häneltä puuttui järjen valo, tuo elämän perästä kalliin Jumalan lahjoista.
Miina oli todellakin tullut terveeksi ja punaposkiseksi, mutta hän ei kuitenkaan viihtynyt tehtaassa. Vihdoin hän eräänä kevätpäivänä tuli kotiin Tervolaan ja sanoi, että jos isä ja äiti antaisivat hänen jäädä kotiin, niin tekisi hän mielellään kauemminkin työtä kuin tehtaassa, kun hän vain saisi lypsää lehmiä, haravoida, panna perunoita ja leikata viljaa.
Hilma istui taas paikallensa, rupesi ompelemaan, ja Henrik istui häntä vastapäätä, pani tapansa mukaan molemmat kyynäspäät pöydälle ja sormien selkäpuolet ohimoita vasten, sekä Hilman ommellessa kertoi missä oli käynyt ja minne nyt aikoi matkustaa, ja luki Johanneksen kirjeen. Kyllä se olikin parasta, että se niin kävi, sanoi Hilma. Kuinka niin? Ei Henrik olisi kuitenkaan maalla yksin viihtynyt.
Mutta hän ei viihtynyt hyvin synkässä, pimeässä sairashuoneessa, ja hänestä oli varmaankin surullista nähdä muutoin niin iloinen äitinsä alituisesti vuoteen omana, itkenein silmin ja kalpeana. Hän tuli itsekin alakuloiseksi, ja senvuoksi en koskaan hennonut pitää häntä kauan luonani. Isäni lähetti usein kirjeitä ja kyselyjä.
Mérimée, joka raha-asioissa aina oli erittäin hienotuntoinen, kieltäysi heti tästä ja jätti erohakemuksensa entisestä rakkaasta toimestaan, jossa hän oli hyvin viihtynyt yli 20 vuotta. Ja näin menetti hän siis "vanhan vapautensa", kuten hän eräässä kirjeessään sanoo.
Uusia asukkaita tuli parvi toisensa perästä, ja seitsemäntoista vuotta siitä, kun ensimäinen puu oli hakattu kumoon näillä tienoin, pyysi uusi territorio päästäksensä valtiona unioniin. Pari vuotta myöhemmin seurasi sitä Tennessee, joka siten myöskin tuli valtioksi, vuonna 1794. Mutta Daniel Boone, "Kentuckyn isä", ei viihtynyt tiheään asutussa paikassa, vaan halusi jälleen korpea samoomaan.
Koko kylässä ei sinä iltana puhuttu muusta mistään kuin siitä, että opettaja piti tuttavuutta Pekon Katin kanssa. Ystävämme, joka ennen niin kernaasti ja melkein aina oli ollut yksin, ei nyt enää lopetettuaan koulu-tunnit viihtynyt neljännestuntiakaan yksinänsä, ei kotonaan eikä ulkona.
Kaarle herttua, saadessansa tämän sanoman, vimmastui silmittömäksi, eikä hänen vihansa siitä hiukkaakaan viihtynyt, että Ludvig kuningas kysyi, eikö hän saisi lähettää ranskalaisia huovejansa tuohon etukaupunkiin burgundilaisia auttamaan ja noutamaan takaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät