Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Toteen oli käynyt täytyi Panunkin itselleen myöntää, ja monta muuta onnettomuutta oli tullut lisäksi. Joukon paettua ja emännän tapettuaan oli Panu kuin pahasti säikähtänyt otus, joka pelkää joka hetki vainolaisen käsiin joutuvansa eikä tiedä, mistä päin vihamies uhkaa.
Metsän reunalla se sukkelaan pyörii ympäri ja lähti vihaista laukkaa seuraamaan Taavin jälkiä. Se oli vanha Kroof; ja Taavi oli tappanut sen penikan. Se hyökkäsi hurjasti hänen perässään, kamala verikosto mielessään, mutta niin sukkelaa teki Taavikin matkaa, että kului melkein tunti, ennenkuin kontion terävä vaisto ilmaisi, että vihamies oli lähellä. Raivo ei sitä sokaissut.
Ja uljas Fahlander jo rientää luo, etuvallille ratsastaa: »Alas, kenraali, teihin on päin tuli tuo, alas, henkenne varjelkaa!» »Alas, kenraali, turma se kaikkien ois!» väki myrskysi, »vallilta pois!» Sandels, hän liiku ei paikaltaan, sanan lausuu: »Pelkoko lie väen tuon, mitä hiittä se kirkuukaan? Se jos horjuu, sen hukka vie. No, valmiiks siis! Ken koitti, se ties! Heti luonamme on vihamies.»
Esa kun näki, ettei tässä vastustelemisella pitkältä pääse, niin antoi luvan. Parasta se on, selitti hänelle Petun puhemies. Jospa sen tautta tuleekin yksi vihamies, niin eihän se muuta voi, kuin jos niillä saamisillaan sinua vähän ahdistelee, mutta on sinulla yhtä hyvä tuki tästäkin vävypojastasi.
KANSALAINEN. Maanpaossa on vihamies! Heleijaa! SICINIUS. Hän portist' ulos viekää, ilkkukaa Te häntä, niinkuin hänkin teitä ilkkui; Häväiskää häntä aika lailla. Vahti Kaupungin halki meitä seuratkoon. KANSALAINEN. Pois tulkaa! Portist' ulos hänet viemme. Jaloja tribuuneja kaitkoon taivas! NELJ
Jos oli meille vihamies, no, senpä hänkin meistä ties; jos riemull' iski hän kuin me, pahoinko tehty se? Vihattu olkoon raukka vain, hän jääköön pilkkaan, häpeään, mut eläköön, ken uljas ain' on ollut retkellään. Ken vain ol' oiva sotilas, hänellä hurraa riemukas, kuin liekin säätty elon tie, lie vieras, veikko lie.
Mutta nyt vasta, tulisesti vihastuneena äsken kerrotun tapauksen johdosta, loukkaantuneen itserakkautensa katkeroittamana, hän vihdoin onnettomana hetkenä päätti näyttää Ludvig XI:lle, ettei mikään vihamies ole niin vaarallinen, kuin vihastunut ystävä ja uskottu mies.
Ei, hän auttaa tahtoi, lähimmäistään pelastaa. Missä suoni sykki vielä, hengen rahtu havaittiin, siellä viivyttihin, siellä hoidettiin ja autettiin. Kaikki saivat huojennusta, vihamies ja omainen, täss' ei tehty erotusta, veli oli jokainen.
ESKO. Mökkiin juoksin niinkuin luoti ja näin selvästi, että poika oli saanut isältänsä aika saunan, mutta kas kun karkasin minä pojan niskaan, niin tulipa heistä molemmista toverit jälleen, ja nyt yhdessä peittomaan minua. MIKKO. Niin niin, yhteinen vihamies saattoi Heroodeksen ja Kaiphaan ystäviksi. ESKO. Kutsu heitä perkeleiksi, vaan ei Heroodekseksi ja Kaiphaaksi.
ALBANIAN HERTTUA. Anna hengen mennä; Sit' älä kiusaa! Vihamies hänt' enää Tän tylyn mailman piinapenkissä Kiduttaa tahtois. EDGAR. Totta, hän on kuollut! KENTIN KREIVI. Ihmeellist' että näinkin kauan kesti Tuo varjo-elämä. ALBANIAN HERTTUA. Nuo täältä viekää! Yleinen suru olkoon ensi työmme. KENTIN KREIVI. Mun pakko täält' on heti matkustaa: Isäntä vartoo, viipyä en saa.
Päivän Sana
Muut Etsivät