Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Kun olin nuorna neitosena, Kukkana ison kotona, Istuin mie Turun korolla, Turun kosken korvaksella, Loin silmäni selälle, Käänsin päätä päivän alle, Näin purren purjehtivan Sekä vieryvän venosen: "Oisko tuo isoni pursi. Tahi velloni venonen?"

Joka kerta kun isäni ampui, juoksin minä rannalle ja työnsin vesille pienen venosen, joka oli vedettynä muutamalle liekoheinistä ja merenruohoista hyökyaallokossa muodostuneelle pengerrykselle. Kotiin palatessamme oli useinkin koko veneen kokka täynnä hienoja, pehmoisia hanhen sukuisia lintuja, joilla oli solakat kaulat, kirjavat uimajalat ja nokat.

Vaikk' oisivatkin kaikki esteet poissa Ja tieni tasainen ja kruunu mulle Lain mukaan tuleva ja perimyksen, Niin suuri toki henkeni on köyhyys, Niin valtavat, niin monet puutteheni, Ett' ennen minä suuruuttani piilen, Venosen lailla, jok' ei tyrskää kestä, Kuin joudun oman suuruuteni piiloon Ja kunniani huuruun tukehdun. Mut, kiitos Jumalan, ei mua tarvis, Ja tarvis vaikka ois, en auttaa voisi.

Neiti taiten vastoavi, sanovi sanalla tuolla: "Sillenpä minä menisin, kenp' on veistäisi venosen kehrävarteni muruista, kalpimeni kappaleista, työntäisi venon vesille, uuen laivan lainehille ilman polven polkematta, ilman kouran koskematta, käsivarren kääntämättä, olkapään ojentamatta."

Tästä, jossa jokiranta muodosti vähäisen tyynen lahdekkeen, oli pienoinen vene huolellisesti kiinnitettynä rantaan. Tämän venosen laittoi herra Mörk pikaisesti järjestykseen; kalliolohkareen vieressä olevasta kolosta otti hän kaksi paria airoja, jotka hän asetti veneesen, ja sen tehtyänsä irroitti hän nuoraa niin paljon, että veneen missä silmänräpäyksessä tahansa voi lykätä ulos rannasta.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät