Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
"Suokaa anteeksi, Mr Ewlyn; minä en ole vielä aivan vapautunut kummallisesta unesta. Minä näin unta että olin pahemmassa pulassa kuin Augustus; hän ei kadottanut maailmaa, kun ne legionit hävisivät hautaan, jotka hän oli toiselle uskonut."
Todellakin? Sepä oli uutinen. Mistä se lähtee? *Rebekka*. Täytettyäni viisikolmatta, aloin mielestäni naimatoin kuin olin tulla liian vanhaksi. Ja sitte rupesin valehtelemaan itseäni vuotta nuoremmaksi. *Kroll*. Te? Vapautunut nainen. Onko teilläkin ennakkoluuloja naima-ijän suhteen? *Rebekka*. Siinä tein perin tuhmasti oikein naurettavasti.
Ja heidän ihastuksensa lisääntyi vielä enemmän, kun he äkkiä huomasivat, että pikku Gervaiskin oli vapautunut ensimäisestä siteestään, herännyt voimakkaampaan, itsetietoisempaan elämään. Kun hän potkieli pienissä vaunuissaan ja äiti nosti hänet alas, lähti hän omin voimin liikkeelle, otti neljä horjuvaa askelta eteenpäin ja tarttui sitten molemmilla pienillä käsillään kiinni isän jalkoihin.
"Minä luulen varmaan, että sinusta olisi hauskempaa täällä ulkona kuin siellä sisällä." Kuolleena nummella. Minä istuin muutamia sekunteja aivan hengettömänä, tuskin saattaen uskoa korviani. Mutta sitten tulin jälleen tajuihini, ja tuntui kuin sieluni olisi vapautunut musertavasta vastuunalaisuuden taakasta. Tämä kylmä, läpitunkeva, ivallinen ääni saattoi olla vain yhden ainoan.
"Kun me Alinan kanssa matkustimme sieltä, tuntui minusta vähän niinkuin olisin irroittunut koko elämästä. Varmaan tuntuu samallaiselta laivalla, kun ranta lakkaa siintämästä. Mutta toiseltapuolen, ja juuri sitä tahdoin sinulle erityisesti kirjoittaa, minusta tuntui niinkuin olisin vapautunut. Saatoin nyt vapaasti asettaa laivalleni kurssin, riippumatta enää rantamerkeistä.
Jollei muuta, niin olinhan ainakin vapautunut siitä järjestelmällisestä vainosta, mitä oli niin runsain määrin tullut meidän osaksemme siitä pitäen, kun jouduimme oligarkian vihoihin. Ja minulle tuo muutos oli niinikään seikkailua, ja vielä kaikista suurenmoisinta lajia, sillä se oli rakkausseikkailua.
*Rebekka*. Niin, pannessanne hänet siihen luuloon, että hän oli syypää Beaten kauheaan loppuun. *Kroll*. Vai koski se siis kuitenkin häneen niin kovasti? *Rebekka*. Sen voinette arvata. Niin hellä luonto kuin hänellä on *Kroll*. Minä luulin, että niin kutsuttu vapautunut mies olisi voittanut kokonaan arkatuntoisuuden. Mutta siinäpä se on! No niin kyllähän minä sen oikeimmin jo tiesin.
Lauantaina heti puoliyön jälkeen heräsitte ensi kerran ja sunnuntaina iltapäivällä toisen kerran, silloin aivan täysissä voimissa». »Onko teillä siis vielä jälellä sunnuntait ja saarnat?» kysyin. »Meidän aikanamme jo oli profeetoita, jotka ennustivat, että maailma on vapautunut molemmista jo paljoa ennen tätä aikaa.
Hän tiesi itsensä terästetyksi heikkoutta ja paheita vastaan, sittenkuin isänmaa oli hänet kutsunut. Hän olikin muuten jo kauan tuntenut olevansa Reginasta vapautunut. Aikoja sitten oli tyttö jälleen palvelustyttö, kuten hän itse herra. Vielä yksi ainoa yö ja papin kirous oli joutunut joutavaksi loruksi. Kuinka oli Reginan käyvä? Sai katsoa itse eteensä. Olihan hän turvannut tytön tulevaisuuden.
*Mortensgård*. Neuvoakseni teitä olemaan hyvin varovainen, pastori Rosmer. *Rosmer*. Elämässänikö, tarkoitatte? *Mortensgård*. Niin. Muistakaa, että vast'edes olette sotajalalla oleva mies. *Rosmer*. Te siis pysytte luulossanne, että täällä on jotain salattavaa? *Mortensgård*. Minä en ymmärrä, miksi vapautunut mies ei nauttisi elämästä, niin paljon kuin mahdollista!
Päivän Sana
Muut Etsivät