Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Friida, nyt sinä olet vaan väsyksissä. Katso, sinun ruumiisi vapisee välistä aivan kuin kylmästä. Tule pois, palataan takasia. Ei, ei; tietysti minä olen sama kuin ennenkin, en ole muuttunut missään suhteessa. Minä uskon niinkuin ennenkin, ymmärrättehän sen! Tule Friida, lähtekäämme täältä. Palatkaamme kaupunkiin, ennenkuin kello lyö yhdeksän ja on liian myöhää.
Paljoin vaivojen ja ponnistusten perästä pääsimme vihdoin läpimärkänä perille, kun kaikellaisten tulvillaan olevain puroin yli täytyi kahlailemalla mennä. Tehtäväni siellä tehtyäni ja päästettyäni isännän kauheista tuskistansa, lähdin palausmatkalle. Olin niin väsyksissä ja uuvuksissa, että menin muutamaan taloon jalkojani leväyttämään.
Mutta pitkäksi kävi aika ja vilukin tuli tuossa pihalla seisoessa ja hän oli päälliseksi vielä niin väsyksissä. Kunpa toki tohtisi mennä tupaan! Ei; hänen täytyi pyrkiä; henkensä edestä täytyi koettaa eikä pelätä. Uskaltaa pitää saavuttaakseen voiton. Hän meni oven taakse; kätensä vapisivat ja sydämmensä sykki. Mutta nyt kuului kävely. Hän säpsähti ja sivahti syrjään; kukahan se oli?
KIRJURI. Jahah? KIRJURI. Hi, hi, hi! Ukko on vähän väsyksissä. POSTINHOITAJA. Pohmelossa hän on, se juutas! (
Kaksi tuntia Jonson odotteli; hän oli niin väsyksissä ja suuttumuksesta raivoissaan sekä lisäksi vielä oli hänellä myöskin nälkä ja jano, niin ett'ei hän voinut olla menemättä kapakkaan ottamaan voileipää ja... Niin, matami Jonson kyllä ymmärsi, mitenkä sitte oli käynyt. Sitä hänen ei tarvinnut kertoa; sen vanhan jutun osasi hän jo ulkoa.
Arveltiin vain valkoisen prinssin olevan enemmän väsyksissä, hän kun vast'ikään oli kestänyt kovemman ottelun. Sitävastoin näytti hänen hevosensa vahvemmalta ja notkeammalta kuin hänen mustan vastustajansa. Taistelijat ratsastivat verkkaisesti paikoilleen ja tervehtivät toisiaan ritarilliseen tapaan.
Matti katseli hänen jälkeensä, siksikuin hän katosi näkyvistä karjoineen, sitten oikasi hän jäseniänsä ja puhui itseksensä: "Väsyksissä minä, miks'en? eihän ole helppoa riistää voittoa täysin varttuneilta miehiltä ei mutta peräksi en anna, en totta vie minä tahdon olla jotakin, jota ei kaikki poikanulkit ole; he saavat minua vieläkin ihmetellä!
Maslova tahtoi sanoa, että hänet oli tuotu oikeudesta, mutta oli niin väsyksissä, ettei viitsinyt puhua. Oikeudesta, herra päällysmies, sanoi vanhempi saattosotamiehistä tullen esille ohikulkevien joukosta ja tehden kunniaa. Anna siis päivystäjän haltuun. Miltäs tämä tämmöinen näyttää! Ymmärrän, herra tirehtööri. Sokolof! Ottakaa vastaan, huusi apulainen.
Minä kannan kuninkaan nimeä», jatkoi hän hattuansa kohottaen, »ja minä ja jokainen, jolle minä ystävän nimen annan, kelpaa seuraksi kenelle tahansa. Mutta toverini on väsyksissä ja tarvitsee lepoa. Jos hänellä ei olekaan halua kortinlyöntiin, ei se suinkaan estä teitä ja minua ryhtymästä siihen. Ja minä olen sekä halukas että valmis tulemaan mukaan mihin peliin vain haluatte.»
Herra olkoon kanssanne ja auttakoon teitä, niin teidän käy kyllä hyvin." Hänen päänsä vaipui väsyneenä Rikhardin olkaa vasten. Hänet laskettiin hiljaa takaisin tyynyille. "Mutta nyt pitää teidän palata takaisin vierastenne seuraan, lapset. Menkää nyt, minä olen väsyksissä, tarvitsen lepoa. Minä olen käynyt niin paljon eläessäni." He puristivat hänen käsiänsä jäähyväisiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät