Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
"Yksin, jalkaisin, ja pakolaisena!" vastasi vieras ja kallisti väsyneenä päänsä tuolin selkänojaa vasten. "Minulla on nälkä, minä olen väsyksissä, minä olen koko päivän kävellyt. Antakaa minulle jotain syötävää, Mayer Anshelm Rothschild".
Everstiluutnantti laskeutui alas, jätti hevosensa, jonka hänen ei tarvinnut peljätä tarpeettomasti hätiköivän, seisomaan suitset irrallaan, ja meni noiden suuritekoisten vaunujen luokse. Hän kääntyi erääsen lyhty kädessä seisovaan mieheen ja sanoi: "Hevoseni on niin väsyksissä, ett'ei sitä voi enää käyttää.
Petter ja Matti kun olivat väsyksissä päivän vaivoista ja huolista, nukkuivat he pian kesken moista keskustelua, ja kohta koko seurakin. Vähän ajan perästä kuului vain nukkuvien huokauksia ja henkäyksiä.
"Pimeässäkö!" vastasi Sten, kun tiesi, miten vaikea hänen oli löytää tietä hämärässä. "Oh, mikä pimeä nyt on näin kauniina kesäyönä! Tule vaan kyllä minä osaan." Nyt ei Alfhild enää ollut väsyksissä eikä uninen. Lipeillen ja liveten, milloin hypäten, milloin kumarruksissa hiipien kiiruhti hän metsän pimeää vesakkoa, kivistä ja epätasaista polkua myöten.
KAMREERI. Niin, istu nyt, niin kerron sen sinulle. Hoh hoo! ONNI. Minä olen todellakin utelias. KAMREERI. Niinkuin tässä jo kuulit, niin olin minä eilen illalla Rouva. Kamreeri. Onni. KAMREERI. Viskaali? Kyllä. Taisihan tuo olla tuolla ulkona. ROUVA. No, mitä varten sinä et ottanut häntä vastaan? Sepä kummallista! KAMREERI. Mitäkö varten? No, kun minä nyt olin niin väsyksissä, niin en tahtonut
Vielä ei siitä alkanut kuitenkaan suurempaa liikettä, sillä matkustavat talonpojat olivat väsyksissä, niin että he päästyään perille, kukin riisuivat hevosensa ja asettuivat levolle. Hyvää ja pitkää lepoa heille ei kuitenkaan tullut, sillä uusia ajajia tuli lakkaamatta ja joka kerran heräsi aina joku makaajista. Talonväkikin tunsi tuota levottomuutta.
Kyllä olivatkin suomalaiset väsyksissä, kun aurinko nousi ja kaski oli palanut suurimmaksi osaksi. Lepoa ei kuitenkaan ollut ajatteleminen, sillä nyt oli kekäleet koottava sellaisille paikoille, mitkä eivät olleet tarpeeksi palaneet, ja sitten piti vielä sammuttaa, missä maa oli palanut liiaksi. Sellaisille paikoille piti kantaa vettä.
Hän meni kyökkiin, kertoi siellä onnettomuutensa ja sanoi olevansa läpimärkänä sekä niin väsyksissä, että ei jaksanut mennä eteenpäin. Yksi piioista meni sisälle ja tuli samassa takaisin. Everstinna itse seurasi häntä ja sanoi, kääntyen Leenaan: »Ei ole meillä yösijaa teille. Menkää tuonne kylään, se ei ole kaukana.»
"Väsyksissä edellisen illan työstä, minä arvaan," sanoi isäni, alkaen niinkuin tavallista kohteliaalla sanalla. "Kun nuoret kaarestavat puoli-yöhän, vanhain täytyy tehdä työtä heidän edestänsä, sillä välin kuin aamulla nukkuvat." "Luulenpa viipyneeni vähän kauan ulkona eilen illalla," sanoi Jack koettaen itseänsä hiukan puollustaa. "Ja hyvässä seurassa, nuori herra!" sanoi isäni.
"Siellä kotona on niin kolkkoa, Juho, ja minä olen niin väsyksissäni." "Oletko väsyksissäsi?" Ensi kerran Juho nyt kuuli hänen valittavan tahi itsestään puhuvan; hän katseli Mariaa ja tuska hänet valtasi. "Oletko kipeä?" hän ikäänkuin heräsi, "olet niin kalpea nojaudu käsivarteeni." "Kiitoksia! en minä kipeä ole, vaan väsyksissä."
Päivän Sana
Muut Etsivät