United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja kaksi enkeliä taivahilta näin alas käyvän, kädessänsä miekat tuliset, mutta tylsät, kärjettömät. Viherjät niinkuin urpulehdet heillä olivat vaatteet, joita siivet vihreet takana hulmuttivat ilman alla. Pysähtyi yks meit' ylemmäksi hiukan ja toinen päälle äyrään vastapäisen, niin että joukko heidän välill' oli.

Tosin kuultiin hänen nytkin, kun hän sai viinaa päähänsä, jonkun veisuun tapaisesti, murheellisen näköisenä jörröttelevän: "Täällä minun täytyy oleskell' ja kiiveskell', Häpeän ja kunnian välill'," mutta ei hän koskaan lisännyt veisuusensa: "Vaan jos käyn Kristuksen jälill'," joka on seuraava sä'e siitä kirkkovirrestämme, josta hän oli tuon muka hänelle sopivan ja mieluisen paikan valinnut.

Antonius, veljeni, tää hyveen kuva Se rakkautemme välill' olkoon juote, Jok' yhdistää ja kiintää, eikä murrin, Mi kaikki rikkoo. Paremp', ett'ei tätä Sidettä oisikaan, kuin ett'ei sitä Molemmat hellisi. ANTONIUS. Mua epäilette; Se mua loukkaa. CAESAR. Sanoin, minkä sanoin. ANTONIUS. Vaikk' olettekin tarkka, pienint' ette Te syytä löynne tuohon pelkohonne.

Lamonen ja Santernon kaupunkeja tuon kentän valkeen jalopeura johtaa, mi vaihtaa karvaa joka vuoden-aikaan. Ja se, min äärtä Savio huuhtoo, samoin kuin välill' on se tasangon ja vuoren, välillä vapaan ynnä orjan vaappuu. Nyt pyydän sua kertomaan, ken olet; kovempi muita jos et liene tässä, nimesi maailmassa säilyköhön

Ensi aikoina kotia tulonsa jälkeen kuultiin hänen usein jonkun veisun tapaisesti yksinänsä jollottelevan: "Täällä minun täytyy oleskell', ja käveskell', Häpeän ja kunnian välill". No niin.

Lamonen ja Santernon kaupunkeja tuon kentän valkeen jalopeura johtaa, mi vaihtaa karvaa joka vuoden-aikaan. Ja se, min äärtä Savio huuhtoo, samoin kuin välill' on se tasangon ja vuoren, välillä vapaan ynnä orjan vaappuu. Nyt pyydän sua kertomaan, ken olet; kovempi muita jos et liene tässä, nimesi maailmassa säilyköhön

Apollo, sano, rakkaan Daphnes kautta, Mitä Cressida on Pandarus ja minä. Oi, vuode Cressidan on Intia, Miss' uinuu hän kuin helmi; Ilionin Ja hänen linnansa on välill' ärjy, Levoton meri; minä kauppias; Ja Pandarus, tuo purjemies, mun heikko On toivoni ja luotsini ja laivani. AENEAS. No, Troilus, miks' et ole taistelussa?

Cesario, älä pelkää, onnees tartu; Ole, mikä tiedät olevas, niin olet Sa yhtä suuri kuin se, jota pelkäät. Virkas kautta vaadin, Vaikk' äsken aioimmekin yöhön peittää, Mink' ennen aikaa sattumus nyt ilmaa Todista, mitä tämän nuorukaisen Ja minun välill' äsken päätettiin.

TROILUS. Ei, jääkää! Kautta Zeun, en sanaa hiisku! Mun tahtoni ja solvausten välill' On vartijana maltti: hetki vain! THERSITES. Kas, kuinka se haureuden perkele lihavine pakaroineen ja perunasormineen kutkuttelee noita yhteen! Paistu, irstaus, paistu! DIOMEDES. Sa tahdot siis? CRESSIDA. No, tietysti ma tahdon, Tai älä enää koskaan mua usko. DIOMEDES. Minulle pantti anna vakuudeksi.