Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. marraskuuta 2025
Kun päätät vihdoin pitkän päivätyös! Sonetti. Tänn' usein nousen. Armas on tää mäki! Tääll' Aunin kanssa istuin Kesäkuussa, Kun kaikkialla metsässä ja muussa Luonnossa leikki Lemmetärten väki. Kevättä kukkui helkytellen käki, Kevättä kukers kyyhky illan-suussa, Kevättä rastas raksutteli puussa, Kevättä korva kuuli, silmä näki.
Mutta kun rovasti sanoi antavansa kahden viikon perästä yhden kappaleen kaikista kuvista, mitä hän täällä otti, niin väki kiirehti hyvillään leikkuuksensa rintuukseen. Leikkuun olikin kiire, sillä ruis jo pyrki karisemaan, vaikka ei ollut puoltakaan vielä leikattu.
Vihdoin arveli vanha Juvonen: Lampaatkohan nuo juoksevat ... kun se kuulostaa vähän lampaan kellon ääneltä! No eihän se nyt paha henki toki lampaita ryllää ... viattomia eläviä, oikasi siihen Ahokkaan vanha Lotta. Pilvi yhä läheni ja melu koveni, mutta mitään ei voinut erottaa sakeasta pölystä. Lotta jo arveli: Jokohan tuo on nyt se itse se vanha vihollinen tulossa... Hän mietti. Väki oudosteli.
Rastas on jo kotvan aikaa Laskenunna lauluaan, Käen kukunnoita kaikaa Kaikkialla vaan; Alkaapa myös rintehellä Leppäkerttu liritellä; Jopa kuhankeittäjäki Havahtuu: Nytpä vasta nuori väki Kukkulalta palauu! Kas! jo koillisesta tuolta, Lehtovaaran takapuolta, Loistaa silmä auringon; Hänpä sätehillään noille Ruohon kastepisaroille Suopi aamu-suutelon.
Vauhti oli ollut semmoinen, että aivan miten kapteeni oli kaupunkilaisille kertonut, laiva oli kohta halennut. Kun aalto sen sitten nosti ja jälle pieksi kallioon, niin hajosi se, ja töin tuskin oli väki ehtinyt veneisin, ennenkuin Konkordia-laiva jäänöksinä omasta itsestänsä tuhansissa kappaleissa ui vaahtoisilla laineilla.
Surupuvut vaihdettiin iloisempiin väreihin, ja soittoa ja laulua kuului joka taholta. Kaupunki koristettiin juhlapukuun ja kaikki väki riensi kuningasta onnittelemaan. Kuningas pani toimeen suuret juhlat, armahti vangituita ja jätti rangaistukset sikseen. Seitsemän päivää ja seitsemän yötä tarjoeltiin juhla-aterioita, joihin kaikki olivat tervetulleet.
Hän tarttui airoihin ja lähti odotettua vastaan. Päivä oli ollut erinomaisen kaunis. Nyt oli ilta tulossa. Ilta oli vielä kauniimpi, sillä päivän kuumuus ei enää niin rasittanut. Mutta jos olisivat Louhensaarella olevat luoneet silmänsä taivaan rannalle, olisi siellä näkynyt pieni musta pilvi, joka yhä isonemistaan isoni. Vanha väki tuli nyt huoneesta rannalle.
Riippukoon siellä repo-raatosi itsellesi ylennykseksi ja pelvoksi muille pettureille!" Kauhusta kalpein kasvoin kuunteli väki Ollin hartaita manauksia. Vihdoin sanoi välskäri: "Katsotaanpa sairaan haavaa!" Haava paljastettiin. Luoti oli käynyt polviniveesen. "Ohoo, kylläpä sattui pahaan paikkaan. Sääri täytyy leikata polven päältä." "Voi, voi, voi, menkää noutamaan pappia", vaikeroi Jussi.
Jos ei matka Rytilän hoviin olisi niin pitkä koko viisi peninkulmaa niin tekisipä eukon mieli kulkea sinne antamaan neuvoansa ja samalla voittamaan tuo suuri palkinto, minkä kapteeni Konrad Kornman oli lapsen löytäjälle luvannut. Näin höpisi eukko ja olisi ehkä kauankin vielä saanut höpistä. Väki seisoi kuunnellen ja uskoi vahvasti mitä eukko puhui.
Möttöseen noin ratsasti, satulaansa tuijotti, käden pisti rintapieleen, muistunut ei piippu mieleen. Mitä siinä miettikään, sit' ei tultu tietämään, yksin neuvotella mahtoi, väki kulki, kuinka tahtoi. Lintulahteen tultuaan olkikuvon pyysi vaan, unta vaivoistansa halaa, suu ei maista ruoan palaa. Näin hän päätti päivän tään; hieman levähdettyään aamull' oli, kolmen mailla, kohennut jo koko lailla.
Päivän Sana
Muut Etsivät