Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025


Uskotko, herra, että hänen selkärankansa tulee rutisemaan käsissäni ja että nyrkkini tulevat musertamaan hänen mustan poskiluunsa." "Kautta Polluxin!" vastasi Vinitius. "En laisinkaan epäile, että niin käy, Croton." "Sinä tulet kunnostamaan itsesi," puuttui nyt puheeseen Chilon. "Niin!... Muserra sinä vain hänen poskiluunsa! Tuuma on oivallinen ja tuottaa sinulle kunniaa.

Uskotko todellakin, että me kerran ymmärrämme toisemme? Uskon, virkkoi nuori tyttö teeskentelemättä, ja jos et pane pahaksesi, niin pyytäisin sinua, ettet hylkäisi pientä jäähyväislahjaa, jonka annan sinulle muistoksi. Sinä lempeä sielu! sanoi Paul liikutettuna. Kuinka minä milloinkaan voisin panna pahakseni ystävyyttäsi! Minulla on kaksi Raamattua, jatkoi Cecilia hämillään.

Ei kukaan syyllinen saa, mikäli minulla on valta, ilkkua sitä, että hän on päässyt rankaisematta. EGMONT. Uskotko sinä, että sinä yllätät heidät kaikki? Eikö joka päivä kuulla, että pelko ajelee heitä sinne tänne, jopa maastakin pois? Rikas korjaa pakenemalla tavaransa, itsensä, lapsensa ja ystävänsä; köyhä tarjoo naapurin eduksi hyödyllisen käsiparinsa.

Jos niin olisi, että sinun äitisi olisi ujo sanomaan meidän Jumalallemme kaikkea, niin minä sen teen. Uskotko minua siitä?" Maisu ei laskenut Lentsin kättä irti, vaan piti siitä ja sanoi monta kertaa: "Minulla olisi vielä paljon sanomista sinulle ja se on juuri kielelläni, vaan ei nyt tule mieleeni, mitä se on, mutta minä olen vissi siitä, että kohta kun olet pois, minä sen muistan.

Minkä lahjan minä tarvitsen tullakseni kuninkaaksi? JATGEIR. Ette suinkaan epäilyksen; sillä silloin te ette kysyisi noin. SKULE KUNINGAS. Minkä lahjan tarvitsen? JATGEIR. Herra, olettehan te kuningas. SKULE KUNINGAS. Uskotko sinä joka hetki varmaan olevasi runoilija. SKULE KUNINGAS. Olen kerran, palavasti, ihanasti ja rikoksellisesti. JATGEIR. Teillä on vaimo.

KAARLO. Elä hyvä ystävä ole siitä milläsikään. Hän on välistä niin omituinen. Mutta tänään voitti totuus! uskotko sen? Käyhän nyt vähän peremmälle niin kerron sen sinulle. VARRO. Täälläkö se tapahtui? KAARLO. Ei, vaan rakennuspaikalla. Tänään pystytettiin katon harja, ja niinkuin tiedät, on tavallista silloin, että isäntä kustantaa harjakannut.

Myöhään oli aika jo kulunut, kun toverit erosivat. Antti-maisteri astui kotiansa epävakaisilla askelilla. "Teistä ei tule miestä kuuna kulloin päivänä" ja "hän on enkelin kaltainen," puhui hän itseksensä. "Uskotko sinä, Antti Sormunen, enkelejä?... Hym! ... matami Rask saattaisi olla enkeli, mutta siksi on hän liian vanha ja ruma."

"Uskotko, lukkari, puhuvas hengessä sen, mitä nyt puhut meille ihmisille?" "Uskon," vastasi Thorsen, antamatta itseänsä häiritä, "minä uskon sen, sentähden ett'en koskaan puhu mitään, muuta kuin mitä pyhä Raamattu selvillä sanoilla on lausunut."

'Luotatko minuun nyt? tiedusteli hän. 'En luota, ellet puoleen vuoteen pidätä itseäsi kaikellaisista juomingeista ja pidoista. Hän teki senkin. 'Uskotko minua nyt? 'En, ellet jälleen lähde kouluun ja lue itsesi papiksi. Hän lähti sinnekin, ja vuoden päästä palasi hän valmiina pappina. 'Nyt varmaan et enää epäile? kysyi hän, ja oli kun olikin täydessä pappispuvussa.

Aarnio käänsi nyt lopulta katseensa Julian puoleen hellästi kysyen: Ystäväni, uskotko sinä löytyvän oikein suurta ja puhdasta rakkautta maailmassa, uskotko sinä? Julia ei vastannut kun hennosti käden puristuksella.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät